Suomessa finanssisektorin tila on pysynyt alkuvuonna hyvänä, vaikka toimintaympäristön riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Talouden näkymiä varjostavat kuluttajien ja elinkeinoelämän heikko luottamus, hintojen nousu sekä nopeasti ja selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle nousseet korot. Toisaalta talous on kestänyt ennakoitua paremmin ja osakemarkkinat ovat paikoin kehittyneet positiivisesti vuodenvaihteeseen verrattuna.
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vaikka toimintaympäristöä varjostivat yhä monet tutut riskit, kuten korkojen voimakas nousu, korkea inflaatio ja talouskasvun heikkeneminen, on havaittavissa myönteisiäkin merkkejä. Talous on kestänyt ennakoitua paremmin eikä pelätty energiakriisi toteutunut. Globaalia pankkisektoria koskevista huolista huolimatta myös osakemarkkinat ovat paikoin kehittyneet positiivisesti vuodenvaihteeseen verrattuna.
– Alkuvuosi on sujunut Suomen finanssimarkkinoilla vakaasti. On tärkeää, että finanssisektorin vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyvät edelleen vahvoina. Epävarmassa toimintaympäristössä korostuu etenkin vahvan riskienhallinnan merkitys. Valitettavasti hienoisia merkkejä luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa näkyy ja finanssisektorin onkin syytä edelleen varautua mahdollisiin luottotappioihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – korkokate vahvassa kasvussa korkotason nousun siivittämänä
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä suunnilleen ennallaan. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,1 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,5 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos parani selvästi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta korkokatteen voimakkaan kasvun seurauksena. Liiketuloksen merkittävää parannusta selitti korkokatteen kasvun ohella myös vertailujakson vaatimaton, kertaluonteisten kulukirjausten rasittama liiketulos.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä kuitenkin viestivät luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa. Myös taloyhtiölainoissa on nähtävissä varhaisia merkkejä luottoriskien kohoamisesta. Suomalaispankkien likviditeettitilanne on pysynyt vakaana kevään markkinaturbulenssista ja yksittäisten yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kriisipankkien ongelmista huolimatta. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet.
Työeläkesektorin vakavaraisuus säilyi keskimääräisellä tasolla
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski aavistuksen 126,8 %:iin (12/2022: 127,0 %) sijoitustuoton (1,6 %) jäädessä hieman tuottovaatimusta alhaisemmaksi (1,8 %). Alkuvuoden aikana likvidien osake- ja korkosijoitusten tuotto oli positiivinen (3,0 %). Epälikvidien kiinteistö- ja pääomasijoitusten tuotto sen sijaan jäi nollan tuntumaan. Epälikvidien sijoitusten arvostuksiin kohdistuvat alasuuntaiset riskit voivat toteutuessaan heikentää sektorin vakavaraisuutta. Työeläkesektorin riskinkantokyky sijoitusomaisuuden negatiivia arvonmuutoksia kohtaan on edelleen vakaalla tasolla ja kestää myös merkittäviä epälikvidien sijoitusten alaskirjauksia.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni, sijoituksista kertyi tuottoa
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi hyvänä. Vakavaraisuussuhde oli 284,7 % (12/2022: 302,3 %). Vakavaraisuutta vuoden 2022 lopun huipputasoon verrattuna heikensi pääomavaatimuksen kasvu. Pääomavaatimusta kasvatti osakkeiden markkinahintojen noususta johtunut markkinariskin kasvu. Sijoitustuotot kasvattivat omaa varallisuutta, mutta toisaalta kausivaihtelusta johtuva vastuuvelan kasvu pienensi oman varallisuuden kasvua.
Sijoitusten tuotot tammi-maaliskuulta olivat 1,5 %. Kaikkien sijoitusluokkien tuotot olivat positiivisia. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus heikkeni, koska korvauskulut kasvoivat maksutuottoa enemmän. Korvauksia kasvattivat mm. frekvenssivahinkojen määrän kasvu ja inflaatio. Eniten korvauksia maksettiin sairauskulu-, omaisuus- ja ajoneuvovakuutuksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi vahvana
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli samalla tasolla kuin vuoden 2022 lopussa eli 256,9 %. Sijoitusomaisuuden arvonnousu nosti vakavaraisuuspääomavaatimusta enemmän kuin omia varoja. Toisaalta henkivakuutusyhtiöt vähensivät sijoitusriskiä, mikä puolestaan pienensi pääomavaatimusta. Korkotaso ei noussut enää merkittävästi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, minkä vuoksi sillä ei ollut suurta vaikutusta vakavaraisuuden muutoksiin.
Henkivakuutusyhtiöiden omalla vastuulla olevat sijoitukset tuottivat 1,6 %. Sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat jälleen tappiollisen vuoden 2022 jälkeen, mutta kiinteistösijoitustuotot jäivät hieman tappiollisiksi. Vakuutusmaksutulo laski edellisestä vuodesta, mutta oli yhä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja maksettuja korvauksia suurempi.