Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2021: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen talousnäkymiä vahvistaa koronarokotusten nopea eteneminen sekä yritysten ja kotitalouksien kohentunut luottamus. Koronapandemian ja talouden kehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin edelleen koholla.
– Vaikka Suomen finanssisektorin tila on koronapandemian aikana pysynyt hyvänä, on finanssisektorin syytä edelleen varautua mahdollisiin luottotappioihin sekä finanssimarkkinoiden hinnoittelun muutoksiin. Hyvän vakavaraisuutensa ansiosta Suomen finanssisektori pystyy kuitenkin tukemaan talouden elpymistä epävarmuudesta huolimatta, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vakaina ja eurooppalaista keskitasoa vahvempina vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomalaispankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 18,0 % (12/2020: 18,1 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,1 % (12/2020: 21,2 %) maaliskuun 2021 lopussa. Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä pysyi myös maltillisena ja Euroopan matalimpien joukossa. Luottokannan laadussa ja sen kehityksessä on kuitenkin huomattavia eroja eri yritystoimialojen välillä. Pankkien luottoriskit ovatkin kohonneet pandemiasta eniten kärsineillä palvelutoimialoilla. Näiden toimialojen osuus pankkien yritysluotoista on kuitenkin maltillinen.
Työeläkesektorin sijoitusten riski kasvoi
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste parani osaketuoton ansiosta ja oli 131,9 % (12/2020: 129,1 %). Myös muut sijoitusluokat kehittyivät positiivisesti, ja sektorin kokonaistuotto oli 5,0 %. Sektorin vakavaraisuus on hyvä. Osakkeiden osuus sijoitusvarallisuudesta nousi lähes puoleen sijoituksista. Osakeriskin ja valuuttariskin kasvun seurauksena vakavaraisuusasema pysyi entisellään (1,7) vakavaraisuuspääoman kasvusta huolimatta. Vakavaraisuusrajan eli pääomavaatimuksen suhde sijoitusomaisuuteen nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuonna 2017 voimaan tulleen vakavaraisuuslainsäädännön (14,1 %, 12/2020: 12,8 %).
Työeläkesektorin palkkasumma parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hieman.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui hieman vuoden 2020 lopusta ja oli 191,5 % (12/2020: 187 %). Sekä oma varallisuus että vakavaraisuuspääomavaatimus kasvoivat. Oma varallisuus lisääntyi, koska sijoitussidonnaisten vakuutussäästöjen arvo nousi ja muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka laski. Samalla vakavaraisuuspääomavaatimusta kasvatti osakeriskin suurempi osuus.
Sijoitustuotot olivat matalat, koska korkosijoitustuotot jäivät negatiivisiksi korkotason nousun takia. Osakesijoitukset tuottivat kuitenkin yhä vahvasti. Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 0,7 %.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta heikensivät pääomavaatimuksen ja vakuutusvastuiden kasvu
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus oli maaliskuun lopussa hyvä, vaikka vakavaraisuussuhde (227,8 %) heikkeni vuoden 2020 loppuun (232,4 %) verrattuna. Vakavaraisuus heikkeni, koska osakeriskin kasvu kasvatti pääomavaatimusta. Sijoitustuotot ja vakuutusliiketoiminnan tuotot kasvattivat omaa varallisuutta sen korkeimmalle tasolleen Solvenssi 2 -sääntelyn voimassaolon aikana. Oma varallisuus kasvoi kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin pääomavaatimus. Oman varallisuuden kasvua hidasti kausivaihtelusta johtuva vakuutusvastuiden kasvu.
Sijoitustuotot kertyivät pääasiassa osakesijoituksista. Korkosijoitusten tuotot olivat negatiiviset ja sijoitustuotot yhteensä (0,9 %) jäivät mataliksi. Vahinkovakuutusliiketoiminnan kannattavuus oli erinomainen korvauskulujen laskun ansioista. Vahinkoja sattui vähemmän, koska pandemia ja sen hillitsemistoimenpiteet jatkuivat ja vähensivät talouden aktiviteetteja.