Koronavirusrokotteiden hankintaan lisää varoja

Hallitus on linjannut, että koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja ennaltaehkäistään

Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Osana työllisyystoimia, hallitus päätti riihessä, että se edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Jotta työllisyystavoite saavutettaisiin, on keskeistä pystyä ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti noin 2 500 hengen työllisyysvaikutukseen. Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan siten, että ne tukevat ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja vähentävät eläköitymistä sekä sairaspoissaolojen pidentymistä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia kehitetään ja kuntoutusjärjestelmää sekä etuuksia uudistetaan.

Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalla vaikutetaan työikäisten työuran ennenaikaiseen katkeamiseen. Ohjelmassa muun muassa kehitetään mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja edistetään hallituksen mielenterveysstrategiaa.

Hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista kuntoutuskomitean ehdotuksien pohjalta. Uudistuksessa vahvistetaan työllisyyspalveluiden yhteyttä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkuun. Uudistuksessa otetaan huomioon palveluiden ja etuuksien kokonaisuuden toimivuus siten, että se edistää työllisyyttä.

Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan, kun Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli laajennetaan valtakunnalliseksi. 

Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa sekä kuntoutuksen kehittäminen jatkuvat suunnitelmien mukaisesti.

Järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitus ja toiminta turvataan

Hallitus ehdottaa vuosiksi 2022 ja 2023 yhteensä 635 miljoonan euron kompensaatiota järjestöille, yhteisöille ja säätiöille niiden rahoituksen turvaamiseksi. Vuonna 2022 kompensaatio on 330 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se on 305 miljoonaa euroa. Tarve kompensaatiolle johtuu Veikkauksen tuottojen laskusta.

Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. 

Lisäksi hallitus ehdottaa, että uutta pysyvää rahoitusmallia järjestöille, yhteisöille ja säätiöille ryhdytään valmistelemaan välittömästi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen varoja

Hallitus varaa kehyskaudelle 2022–2025 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon 400 miljoonaa euroa. Varoja kohdistetaan muun muassa uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ICT-muutoksiin.

Lapsi- ja perhepalveluihin, lapsistrategiaan, päihteitä käyttävien äitien palveluihin sekä välitä viljelijästä toimintamallille rahoitusta

Tulevaisuusinvestointien toteutukseen varataan 29,5 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tulevaisuusinvestoinneissa jatketaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä sekä lapsistrategian valmistelua. Lisäksi turvataan päihteitä käyttävien äitien palveluja ja Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkoa.

Lasten, nuorten ja perheiden toipumista koronatilanteesta tuetaan

Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden, jolla lievennetään lapsiin ja nuoriin kohdistuneita kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet koronavirustilanteesta. Kielteisiä vaikutuksia on syntynyt koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuista kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksista.

Rahoitusta kohdennetaan muun muassa oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muun koronakriisistä toipumiseen tähtäävän valmistelun sekä kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.

Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat koronatilanteen seurauksena kasvaneet, ja useat selvitykset osoittavat, että pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkien, mutta erityisesti jo aiemmin heikommassa asemassa olleiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Koronakriisi on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Riskinä on, että korjaavien palveluiden tarve kasvaa pitkäaikaisesti, ellei tätä kehityskulkua päättäväisesti katkaista. Siksi ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen.

Hoitotakuu nopeuttaa hoitoon pääsyä

Hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa todetun perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennuksen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa annetaan eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana. 

Säädösmuutokset on ajateltu astuvan voimaan vuonna 2023. Tätä ennen tuetaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä ja toimintaa kustannusvaikuttavasti siten, että hoitoon pääsy paranee. Myös covid-19-epidemian aiheuttama hoito- palvelu-, ja kuntoutusvelka on kurottava umpeen.

Hoitoon pääsyn ja saatavuuden parantamiseksi tehdään kehittämistoimia osana Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman tuomilla lisäpanostuksilla. Väestön voimakas ikääntyminen edellyttää erityisesti toimintamalleja, jotka ylläpitävät ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on vuonna 2020 myönnetty yhteensä 70 miljoonaa euroa valtionavustuksina tulevien hyvinvointialueiden hankkeille, joissa parannetaan erityisesti hoitoon pääsyä ja nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta sekä edistetään muita ohjelman mukaisia tavoitteita. Kehittämishankkeet ovat käynnissä kaikilla alueilla. Ohjelman täydennyshaku on tarkoitus avata keväällä 2021.

Valtionavustushankkeiden kansallista ohjausta vahvistetaan. Tämän avulla voidaan varmistaa se, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja toteuttamista kustannusvaikuttavasti on tarkoitus tukea myös EU-rahoitteisella Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (Pilari 4). Suunnitelmana on toteuttaa loppuvuonna 2021 valtionavustushaku tulevien hyvinvointialueiden hankkeille. 

Hyvinvointialueille avataan avustushaku

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille avataan syksyllä 2021 avustushaku, jossa voi hakea avustusta sote-uudistuksen ICT-kokonaisuuteen. Avustukset on tarkoitettu suunnitteluun ja valmisteluun, avainvalmistelijoiden palkkaamisen sekä hallinnon ja talouden kannalta välttämättömien palveluiden hankintaan. Ensimmäisen vaiheen avustusmäärä tarkentuu lisätalousarviovalmistelussa. Arvion mukaan se olisi enintään 50 miljoonaa euroa. Rahoitus on ehdollinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiselle.

Kestävyystiekartta luo suuntaa kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestää yhteiskuntaa

Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Kestävyystiekartalla hallitus tekee näkyväksi hallitusohjelman tavoitteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Kestävyystiekartta tunnistaa myös ne keskeiset teemat ja aihealueet, joissa tarvitaan lähitulevaisuudessa sekä pidemmällä aikavälillä uusia poliittisia toimia ja avauksia.