STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2022

 

 

STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa uudistetaan perhevapaita ja perhe-eläkettä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä puretaan hoito- ja palveluvelkaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 17 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaaliterveydenhuollon osuus 5 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022

Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,7 miljardia euroa. Se on 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.

Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa. 

Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa

Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.

Perhe-eläkettä uudistetaan

Perhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta ehdotetaan rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.

Eläkkeiden rahoitukseen ministeriö ehdottaa kokonaisuudessaan 5,1 miljardin euron määrärahoja. Se on 8,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021.

Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitusta

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin STM ehdottaa 4,5 miljardia euroa. Se on 45,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Kelan toiminnan kuluihin STM ehdottaa yhteensä 494,8 miljoonaa euroa. Se on 13,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen ja huoltovarmuusinfrastruktuurin ylläpito. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen STM ehdottaa 2,1 miljardin määrärahoja. Se on 51,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021.

Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan ehdotetaan 873,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,14 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.

Turvakotien toimintaan STM ehdottaa 25,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 36,6 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 8,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen STM ehdottaa 455,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 450,0 miljoonaa euroa aiheutuu hoito- ja palveluvelan purusta ja 3,0 miljoonaa euroa toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. 

Terveysalan kasvustrategiaa tuetaan

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 7,5 miljoonan euron määrärahaa. Summa sisältää uutena kohteena digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksen perustamisen, johon suunnataan 1,7 miljoonaa euroa.

Yleisesti summalla tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen STM ehdottaa yhteensä 91,2 miljoonan euron määrärahaa. Se on 53,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 50,0 miljoonan euron määrärahasta. Lisäksi influenssarokotuksien laajentamiseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa ja pneumokokkirokotuksien edelleen laajentamiseen ikääntyneiden riskiryhmille 2,0 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 46,9 miljoonaa euroa. Se on 16,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista.

Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 4,0 miljoonan euron määrärahaa.

Muu tutkimus ja koulutus

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen ehdotetaan molempiin 5,0 miljoonan euron tasokorotusta. Tutkimukseen ehdotetaan 30,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 101,0 miljoonaa euroa. 

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. 

Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.

STM ehdottaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,1 miljoonaa euroa.

Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoa

Hallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM ehdottaa 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.

Virastot, laitokset ja järjestöt

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaan 244,6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,5 miljoonaa euroa Stukin tutkimustoiminnan turvaamiseen, 7,6 miljoonaa euroa THL:n kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistamiseen, 3,4 miljoonaa euroa kansalliseen laatu- ja vaikuttavuustietotoimintaan sekä 1,2 miljoonaa euroa sote-uudistuksen lisätehtäviin, 0,5 miljoonaa euroa Fimean tiedonhallinnan ja tietopalvelujen kehitystyöhön sekä 1,9 miljoonaa euroa Valviran Soteri-rekisterin toisen vaiheen toteutukseen.

WHO:n vapaaehtoista rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi 5,5 miljoonalla eurolla.

Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ehdotetaan yhteensä 0,3 miljoonan euron määrärahalisäystä Fimealle, Valviralle ja THL:lle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,6 miljoonan euron määrärahaa.

 

 
Back to Top