Kela: Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt.
Kelan korvaamien sairauspoissaolojen määrä väheni vuonna 2020. Sekä sairauspäivärahaa saaneiden määrä että korvattujen päivärahapäivien määrä laskivat hieman vuodesta 2019. Viime vuonna sairauspäivärahaa sai noin 295 000 henkilöä eli 9,2 % 16–67-vuotiaasta ei-eläkkeellä olevasta väestöstä – lähes tarkalleen yhtä moni kuin vuonna 2018. Viime vuosien kasvutrendi näyttää siis kääntyneen laskuun.
Vuonna 2020 Kela myönsi yhteensä 14,5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Niistä kertyi yhteensä noin 727 000 päivää eli 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Sairauspäivärahaa voidaan maksaa kuudelta päivältä viikossa ja noin 300 päivältä vuodessa, joten maksupäivien kokonaismäärä vastaa noin 48 000:tta henkilövuotta, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kirjoittaa Tutkimusblogissa.
Saajien määrä pienentyi useimmissa sairausryhmissä – ei kuitenkaan mielenterveyden häiriöissä
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä ja osuus väestöstä pienenivät jonkin verran useimmissa sairauspääryhmissä, erityisesti tuki-ja liikuntaelinten sairauksissa sekä vammoissa ja myrkytyksissä. Viime vuosina huolta herättänyt mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahakausien yleistyminen näyttää ainakin toistaiseksi päättyneen.
– Saajien määrä ei tässä sairausryhmässä kuitenkaan vähentynyt muiden isojen sairausryhmien tavoin, Blomgren toteaa.
Kela korvasi vuonna 2020 mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää eli 34 % kaikista maksetuista päivistä. Mielenterveysdiagnoosien perusteella maksettujen päivien määrä pieneni hieman vuoteen 2019 verrattuna.
Koronavirusinfektion diagnoosilla sairauspäivärahaa saivat vain harvat, 1 124 henkilöä.
Naisilla sairauspäivärahapäiviä enemmän kuin miehillä
Kela maksoi vuonna 2020 jokaista 16–67-vuotiasta ei-eläkkeellä olevaa suomalaista kohden 4,5 sairauspäivärahapäivää. Naisille maksettiin yhtä henkeä kohden 5,1 päivärahapäivää, miehille 3,9 päivää.
– Poikkeuksellinen vuosi tuo haasteita myös sairauspoissaolotrendien tulkinnalle – on mahdotonta tietää, miten nimenomaan koronaepidemia on vaikuttanut muutoksiin. Emme voi tietää, miltä sairauspoissaolojen kehitys olisi näyttänyt ilman koronaepidemiaa, Blomgren kirjoittaa.