Finanssivalvonta: Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana

 

Suomen finanssisektori on kestänyt toistaiseksi kohtuullisen hyvin koronapandemian vaikutukset. Talouden taantuma ja koronapandemia vaikuttavat kuitenkin eri toimijoihin erilaisilla voimakkuuksilla ja aikajänteillä. Useat julkisen ja yksityisen sektorin toimet ovat tukeneet reaalitaloutta: Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset ovat ylläpitäneet luotonantoa ja suositus pidättäytyä voitonjaosta on vahvistanut finanssialan toimijoiden riskinkantokykyä. Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten tilannetta. Myös raha- ja finanssipolitiikka on ollut elvyttävää.

Suomen talouden ennustetaan elpyvän vuoden 2020 toiselta puoliskolta alkaen, mutta epävarmuudet ja riskit ovat yhä poikkeuksellisen suuria. Euroopan valvontaviranomaiset ovat tuoreimmissa riskiarvioissaan arvioineet riskien tason olevan joko korkealla tai erittäin korkealla tasolla.

- Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuudessa on entistäkin tärkeämpää, että kaikki toimijat arvioivat riskit perusteellisesti. Varsinkin sijoituspalveluita tarjoavien tahojen tulee huomioida poikkeukselliseen markkinatilanteeseen liittyvät riskit tarjotessaan palvelujaan erityisesti henkilöasiakkaille, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Pankkisektorin tappionsietokyky pysynyt vahvana - pandemian kehitykseen liittyvä epävarmuus ja laaja-alaiset lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Suomalaispankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,9 % (12/2019: 17,6 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,8 % (12/2019: 21,3 %) kesäkuun 2020 lopussa.

Suomalaispankkien tappioiden kattamiseen käytettävät ylimääräiset pääomapuskurit vahvistuivat, kun Finanssivalvonnan johtokunta ja pohjoismaiset makrovakausviranomaiset alensivat pankkien makrovakaustarkoituksessa asetettuja lisäpääomavaatimuksia keväällä. Suomalaispankkien tappionsietokyky on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempi.

Pankkisektorin liiketulos laski jyrkästi tammi-kesäkuussa 2020, mikä johtui luottojen arvonalentumisten voimakkaasta kasvusta sekä kaupankäynti- ja sijoitustoiminnan tuottojen laskusta. Arvonalentumiset kasvoivat koronakriisin seurauksena kohonneiden luottoriskien ja heikentyneiden talousnäkymien takia. Merkittävä osa arvonalentumisista oli johdon harkintaan perustuvia ylimääräisiä luottotappiovarauksia. Suomen pankkisektorin peruspankkitoiminnan tuotot ovat toistaiseksi kärsineet kriisistä hyvin vähän. Suomalaispankkien korkokate kasvoi ja nettopalkkiotuotot pysyivät vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla.

Suomalaispankkien järjestämättömien kotitalous- ja yritysluottojen osuudet pysyivät edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Käytännössä lyhennysvapaalla olevien kotitalous- ja yritysasiakkaiden koronakriisin rasittama maksukyky joutuu todelliseen testiin vasta, kun pankkien myöntämät lyhennysvapaat päättyvät.

- Epävarmuus pandemian kehityksestä ja sen talousvaikutuksista vaikeuttaa luottokannan laadun ja arvonalentumisten tarpeen arviointia. Pandemiatilanteen merkittävä pahentuminen hidastaisi talouden toipumista ja näin pitkittäisi ja syventäisi pankkiasiakkaiden maksuvaikeuksia. Tällöin riskinä on, että pankkien alkuvuoden luottotappiovaraukset eivät riittäisi kattamaan tappioita, Tuominen muistuttaa.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kesti markkinamuutokset hyvin

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi lähes vuoden 2019 lopun tasolla ja oli 194,9 % eli hyvällä tasolla (31.12.2019: 197,7 % oikaistu vuosiraportointi). Osakesijoitusten arvonlasku aiheutti tappiota ja samalla alensi vakavaraisuuspääomavaatimusta. Sektorin heikentynyt liiketulos ei näkynyt vakavaraisuudessa lyhyellä aikavälillä.

Pandemia vaikutti henkivakuutusyhtiöiden maksutuloon, joka laski vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Riskivakuutuksen maksutulo kasvoi kuitenkin hieman.

Alkuvuoden sijoitustuotot jäivät negatiivisiksi, mutta ne olivat kesäkuun lopussa enää -0,7 % tappiolla, mikä johtui arvopaperimarkkinoiden elpymisestä. Osakesijoitusten lisäksi myös kiinteistösijoitukset olivat lievästi tappiolla, mikä on poikkeuksellista.

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvä, vaikka heikkeni edellisvuoden loppuun verrattuna

Kesäkuun lopussa vakavaraisuussuhde oli 221,0 % (31.12.2019: 224,4 %). Osakehintojen vaihtelut aiheuttivat alkuvuonna suuria muutoksia vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteisiin. Yhtiöiden vakavaraisuus ei kuitenkaan vaarantunut, koska niillä yhtiöillä, joilla oli eniten sijoitusriskiä, oli myös suurimmat vakavaraisuuspuskurit. Tammi-kesäkuun sijoitustuotot olivat tappiollisia, ja oma varallisuus jäi pienemmäksi kuin vuoden 2019 lopussa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vakuutusvastuita ja siten pienensi omaa varallisuutta.

Pandemian vaikutukset näkyivät työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Heikentynyt työllisyystilanne laski työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksutuloa, mutta toisaalta yritystoiminnan aktiviteettien supistuminen vähensi vahinkoja ja maksettuja korvauksia.

Työeläkelaitosten riskinkantokyky on edelleen kohtuullisella tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta

Työeläkelaitosten sijoitusten tuottoa alkuvuoden aikana painoi koronapandemiasta johtunut osakekurssien lasku, joka ajoittui ensimmäiselle vuosineljännekselle. Maaliskuun lopussa alkanut osakekurssien toipuminen kohensi työeläkelaitosten sijoitustuottoa, joka oli kesäkuun lopussa -3,9 % (3/2020: -9 %).

Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan (vakavaraisuusaste) oli kesäkuun lopussa 123,3 % (12/2019: 128,3 %). Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja) heikkeni vain hieman ja oli1,65 (12/2019: 1,71), koska myös vakavaraisuusraja laski. Vakavaraisuusrajan lasku johtui pienemmästä sijoitusomaisuudesta, hieman alhaisemmasta riskinotosta sekä täydennyskertoimen nollaamisesta 1.4. alkaen.

TyEL-vakuutusmaksutulon ennustetaan laskevan tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin heikentyneen työllisyyden sekä työeläkemaksujen tilapäisen alentamisen seurauksena. Alkuvuonna TyEL-vakuutusmaksutulo oli noin miljardi euroa eläkemenoja alhaisempi ja koko vuoden osalta eron ennustetaan kasvavan 2,5 mrd. euroon.

Työttömyyskassojen tilanteessa tapahtui raju muutos keväällä - kesällä tilanne parantunut

Koronapandemian vaikutukset talouteen aiheuttivat ensihakemusmäärien räjähdysmäisen nousun monessa työttömyyskassassa keväällä. Yksittäisillä kassoilla lisäys oli enimmillään kaksikymmenkertainen. Pahin tilanne oli kokonaisuutena huhtikuussa, jolloin ensihakemuksia saapui kassoihin yli 80 000, kun kahtena edeltävänä vuonna niitä saapui huhtikuussa noin 10 000. Heinäkuussa ensihakemuksia saapui 34 000.

Hakemusmäärien kasvun vuoksi myös useiden kassojen käsittelyajat pitenivät nopeasti. Monella kassalla on edelleen suuria ongelmia käsittelyajoissa, jotka pahimmillaan ovat olleet 80 päivän tuntumassa. Osalla isoista kassoista käsittelyajat ovat elokuussa kuitenkin lyhentyneet.

Työttömyyden kasvulisää luonnollisesti kassojen ansiopäivärahamenoja merkittävästi. Työttömyyskassat rahoittavat etuusmenoistaan pääsääntöisesti kuitenkin vain 5,5 % ja loput rahoituksesta tulee Työllisyysrahastolta ja valtiolta.

Koronapandemian alkaessa kassojen taloudellinen tilanne oli pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen. Kassat ovat varmistaneet maksuvalmiuttaan eikä akuutteja maksuvalmiusongelmia ole havaittu. Työllisyysrahaston, jonka rooli työttömyyskassojen rahoituksessa on merkittävä, maksuvalmius on säilynyt hyvänä.

 

Back to Top