THL: Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, mutta toisi helpostusta alkuvuoden maksutaakkaan 

 

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys.  

Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille:

  1. lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) 
  2. asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) 
  3. matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v).

Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja.

THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toimeentuloon eri ikä- ja tuloryhmissä sekä julkistalouteen.

Tulosten mukaan kattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti eli niin, että maksutuottojen kokonaismäärä ei muuttuisi, keventäisi etenkin yli 75-vuotiaiden ja muiden paljon palveluita käyttävien maksurasitetta. 

Samalla maksutaakka nousisi niillä, joilla terveysmenot keskittyvät yhteen kuluerään, esimerkiksi lääkkeisiin. Koska ikääntyneet ja sairastavimmat ovat usein pienituloisia, hyötyjiä olisivat ennen kaikkea pienituloisissa kotitalouksissa, ja vastaavasti suurituloisempien kotitalouksien sote-maksut kasvaisivat. 

”Maksukattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti siirtäisi maksurasitetta 220 000 eniten maksavalta 180 000 vähemmän maksavalle yhteensä 30–40 miljoonaa euroa. Keskimääräinen hyöty olisi 176 euroa vuodessa ja menetys 154 euroa vuodessa”, sanoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Maksukattojen yhdistäminen vaikuttaisi todennäköisesti myös käyttäytymiseen

Yksi nykyisten maksukattojen ongelmista on, että ne nollautuvat vuodenvaihteessa. Näin ollen monen maksut kasautuvat alkuvuoteen ennen kuin katot ehtivät taas täyttyä.

Tervolan mukaan maksukattojen yhdistäminen ei ratkaise tätä ongelmaa.

”Jos tavoitteena on keventää erityisesti alkuvuoteen kohdistuvaa suurta maksurasitetta, tulisi selvittää muita vaihtoehtoja, kuten osamaksuja tai eri maksukattojen nollautumisen hajauttamista eri kuukausille” hän sanoo.

Kustannusneutraalilla maksukattojen yhdistämisellä ei olisi myöskään merkittävää vaikutusta toimeentulotuen tarpeeseen. Moni paljon sote-palveluja ja lääkkeitä käyttävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ennen maksukattojen täyttymistä.

Maksukattojen yhdistäminen vaikuttaisi selvityksen mukaan todennäköisesti myös ihmisten käyttäytymiseen. 

”Erityisesti matkakorvausten hakeminen voisi yleistyä, mikä voisi nostaa kattojen yhdistämisen julkisia kustannuksia. Käyttäytymisvaikutusten suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida ilman tutkimusnäyttöä”, Tervola toteaa. 

Suurin käytännön pulma maksukattojen yhdistämiselle on nykyinen terveydenhuollon monikanavainen järjestelmä ja rahoitus. Kattojen yhdistäminen edellyttäisi Kelan ja kuntien tietojärjestelmien yhdistämistä, joka on mahdollista toteuttaa sote-uudistuksen yhteydessä.

THL ja Kela tekivät selvityksen mikrosimulointimenetelmällä, ja se perustuu yksityiskohtaisiin rekisteritietoihin ihmisten tuloista, lääkeostoista, julkisten terveyspalvelujen käytöstä ja matkakustannuksista. 

Tarkastelussa on monta eritasoista yhdistämisvaihtoehtoa. Vaihtoehdot vaihtelevat sen mukaan, yhdistetäänkö myös matkakatto ja onko perheen lapsilla ja vanhemmalla yhteinen maksukatto, kuten asiakasmaksukatossa on tällä hetkellä. 

Faktaa maksukatoista:

  • Arviolta noin 7 prosentilla eli 410 000 suomalaisella ylittyy vuosittain jokin maksukatto. 
  • Yleisin on lääkekatto, joka ylittyy nykylainsäädännöllä arviolta noin 240 000 ihmisellä vuoden aikana. Matkakatto ylittyy selvästi harvimmin.
  • 75 000 henkilöllä ylittyy vähintään kaksi kattoa. Arviolta 12 000:lla ylittyvät kaikki kolme kattoa. 
  • Maksukatot täyttyvät etenkin niillä, jotka käyttävät eniten terveydenhuoltoa. Tavallisimmin kyse on ikääntyneistä.
  • Yli 85-vuotiaista reilulla kolmanneksella täyttyy jokin maksukatto ja kymmenesosalla vähintään kaksi kattoa. 
  • Harvimmin maksukatto täyttyy 18–24-vuotiailla. 
  • Nykyisin esimerkiksi suun terveydenhuollon ja kotisairaanhoidon asiakasmaksut eivät sisälly maksukattoihin. Niistä kertyvät omavastuut voivat pahimmillaan kasvaa hyvin korkeiksi. Hallitus on luonnostellut ehdotuksen, jossa nämäkin maksut kerryttäisivät maksukattoa.

Työpaperi: Onko yhdistetyssä terveydenhuollon maksukatossa järkeä? : Vaikutusarvio eri vaihtoehdoista

 

 
Päivitetty 28.5.2020
Back to Top