STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2020

 

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2020 noin 14,9 miljardia euroa.

Se on noin 170 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun tilapäisen alennuksen päättymisestä.

STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa korotetaan perusturvaa ja pientä eläkettä saavien eläkettä. Lapsiperheiden asema paranee, kun lapsien ja perheiden palveluja kehitetään. Suomeen esitetään perustettavaksi lastenasiaintaloja, jotka auttavat seksuaalirikosten uhreiksi joutuneita lapsia.

Niin sanottu yksinhuoltajakorotus eli yksinhuoltajille tarkoitettu korotus lapsilisään kasvaa. Myös elatustukea sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun terveysalan kansallinen kasvustrategia saa jatkoa ja kun käynnistetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan, kun esimerkiksi hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 33 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 15 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13 prosenttia, hyvinvoinnin edistämisen osuus 3 prosenttia ja kuntien järjestämän sosiaaliterveydenhuollon osuus 2 prosenttia. Lisäksi kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut saavat rahoitusta peruspalvelujen valtionosuuden kautta.

Lapsilisiin ja elatustukeen korotuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että vuoden 2020 alusta lähtien yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousevat kummatkin 10 eurolla. Elatustukeen STM ehdottaa 7 euron korotusta. Näihin uudistuksiin on varattu yhteensä 37 miljoonaa euroa.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin STM ehdottaa 4,3 miljardia. Se on 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys johtuu pääasiassa tarvearvioiden pienentymisestä asumistuessa ja perustoimeentulossa.

Pientä eläkettä saavien eläkkeeseen korotus

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaan 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistuu noin 1000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 183 miljoonaa euroa.

Lisäksi STM ehdottaa, että maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksien rahoitusosuuksia tarkistetaan. Tämä säästää valtion menoja 1 miljoona euroa ja kasvattaa vakuutettujen kustannuksia 1,4 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitokulujen laskentaperusteen tarkistaminen lisää valtion kustannuksia noin 5 miljoonaa euroa.

Kansaneläkelaitokselle (Kela) STM ehdottaa 38,8 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Myös perusturvaan korotus

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että perusturvaan eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään 20 euron korotus. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 40 miljoonaa euroa.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa lääkekorvausjärjestelmän ehdollisen korvattavuuden määräaikaisuuteen jatkoa. Tavoitteena on saada lisää kokemuksia mallista, jossa uusien lääkkeiden käyttöön otosta aiheutuvaa riskiä jaetaan lääketeollisuuden ja yhteiskunnan kesken.

Kuntouttavaan työtoimintaan STM ehdottaa 28,4 miljoonan euron määrärahaa, joka on 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu aiheutuu asiakasmäärien kasvusta.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen STM ehdottaa 1,98 miljardin määrärahoja. Se on 443 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys johtuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista.

Lapsien ja perheiden palveluja kehitetään

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että lapsien ja perheiden palvelujen kehittämiseen sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoon osoitetaan 18 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2020.

Turvakotien toimintaan STM ehdottaa 21,6 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ministeriö ehdottaa 3 miljoonan euron määrärahaa.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että Suomeen perustetaan lastenasiaintaloja, jotka auttavat seksuaalirikosten uhreiksi joutuneita lapsia. Talojen avulla pystytään selvittämään ja ehkäisemään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Lastenasiaintaloille STM ehdottaa 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Yli 16-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksille (SERI-keskus) perustetaan niin sanottuja satelliittikeskuksia, jotka laajentavat keskusten palveluja ja kattavuutta. Tähän on varattu 0,7 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM ehdottaa 307 miljoonan euron määrärahaa. Se on 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys aiheutuu 99 miljoonan euron määrärahasta, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.

Määrärahoja kohdennetaan peruspalvelujen kehittämiseen ja parantamiseen muun muassa siten, että hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään. Lisäksi kehitetään omaishoitoa ja kotihoitoa, valmistellaan kansallinen mielenterveysstrategia, kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaista budjettia sekä kehitetään perhepalveluja ja lääkehuoltoa.

Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan on sama kuin vuonna 2019 eli noin 29 miljoonaa euroa. Rikosasioiden sovitteluun STM ehdottaa 7,1 miljoonan euron määrärahaa.

Terveysalan kasvustrategiaa tuetaan

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 11,2 miljoonan euron määrärahaa. Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintakuluihin ministeriö ehdottaa 5,2 miljoonaa euroa. Tietolupaviranomainen aloitti toimintansa vuonna 2019.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille STM ehdottaa yhteensä 212,0 miljoonaa euroa.

Aktiivimallia puretaan

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 13,7 miljoonaa euroa. Työttömyysturvaan STM ehdottaa 2,22 miljardin euron määrärahoja. Se on 148 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys aiheutuu pääasiassa työllisyyden kasvusta.

Ministeriö ehdottaa myös, että palkkatuen rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista jatketaan vuonna 2020. Lisäksi STM ehdottaa, että toteutetaan Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vuosina 2020–2022. Ohjelmalle ehdotetaan 4 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa.

Kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan

Kansallista rokotusohjelmaa uudistetaan, kun jatkossa TBE-rokotusta, eli punkkirokotusta, saa entistä useammalta alueelta ja kun HPV-rokotukset, papilloomavirusrokote, ovat myös poikien saatavilla. Laajennukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2 miljoonaa euroa. Influenssarokotteiden kustannusten nousuun STM ehdottaa 2,26 miljoonan euron lisärahaa.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle STM ehdottaa yhteensä 40,5 miljoonan euron määrärahaa. Se on 5,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Tasa-arvo-ohjelma

Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 0,5 miljoona euroa. Määrärahalla toteutetaan toimia, joilla yhteiskunnasta halutaan tehdä tasa-arvoisempi.

Muu tutkimus ja koulutus

Terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 27,8 miljoonaa euroa. Lisäksi terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin STM ehdottaa 96 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisimmälle kansainväliselle terveyspoliittiselle kumppanille, WHO:lle, ministeriö ehdottaa korvamerkitsemättömänä vapaaehtoisrahoituksena 1,75 miljoonan euron lisäystä.

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 208 miljoonaa euroa. Se on 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.

Määrärahoista suuntautuu 62 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 25 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,3 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 107,6 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.

STM ehdottaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 5 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,1 miljoonaa euroa.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 11,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 122,8 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan ja hankkeelle on varattu määrärahat myös vuosille 2021–2022.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM ehdottaa 380 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019 ja johtuu aiempien vuosien jakamattoman rahapelituoton purusta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

 

Back to Top