THL: Tartuntatautien tilanne Suomessa vakaa; tuhkarokkotapauksia hieman aiempaa enemmän 

 

Oikealla puolella on maapallo ja lentokone lentää ilmassa, alhaalla on ihmisjoukko. Vasemmalla puolella on teksti: THL ylläpitää terveysturvallisuuden tilannekuvaa Ja pikkukuvakkeet: Infektio- ja ympäristöuhkien seuranta, terveysuhkien tunnistaminen, torjuntatoimet ja rokotukset sekä riskien arviointi ja ennakointi.

Vuonna 2018 Suomessa todettiin 16 tuhkarokkotapausta. Määrä on suurempi kuin edellisvuonna, jolloin tapauksia todettiin 11. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. Tuhkarokkotapausten lisääntyminen heijastelee Euroopan ja maailman epidemiatilannetta.  

Ulkomailta tuodut tuhkarokkotapaukset levisivät lähinnä perhepiirissä. Suurin riski tuhkarokon laajemmalle leviämiselle oli Pohjanmaalla, missä matalan rokotuskattavuuden alueella sairastui rokottamaton lapsi. Nopeiden ja tehokkaiden torjuntatoimien ansiosta epidemialta kuitenkin vältyttiin. 
 
”Ihmiset matkustavat paljon, jolloin myös tartuntataudit leviävät helpommin ja nopeammin yli rajojen. Isossa kuvassa matkustus ja muuttoliike eivät kuitenkaan ole merkittävästi lisänneet tartuntatautien määrää Suomessa. Tämä kertoo siitä, että tartuntatautien torjuntajärjestelmämme toimii”, sanoo ylilääkäri ja Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Taneli Puumalainen.  

Puutiaisaivotulehdusta pääosin tunnetuilla riskialueilla

Vuonna 2018 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 79 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Määrä on kuitenkin ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan.  

Viime vuonna tartunnat todettiin pääosin tunnetuilla riskialueilla, mutta selvää kasvua havaittiin rajatulla alueella Lohjanjärven lounaisosassa.  Alue otettiin tänä vuonna mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan.  

Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Vuonna 2018 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 453 vesirokkoviruksen aiheuttamaa vakavaa vesirokko- ja vyöruusutapausta, mikä vastaa viime vuosien tasoa. Tartunnoista 42 prosenttia todettiin yli 65-vuotiailla ja vain 6 prosenttia alle 5-vuotiailla. 
 
Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017. Rokotusohjelman ansiosta viruksen kierto väestössä on vähentynyt, ja tämä näkyy jo selvästi vesirokon vuoksi tehtyjen terveyspalvelukäyntien määrässä.  Alkuvaiheessa rokotetta on tarjottu kaikille lapsille aina 11-vuotiaisiin saakka.

Rabies tarttuu eläinkontakteissa ulkomailla

Vesikauhulle eli rabiekselle altistutaan yleensä ulkomailla. Altistustilanteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2018 rabiekselle altistuneita oli 71, joista 32 ihmistä altistui Thaimaassa, 13 Indonesiassa ja loput muissa maissa. Yli kolmasosa altistumisista oli koiranpuremia. Myös kissat, apinat, hevoset ja lepakot voivat tartuttaa tautia. Paras tapa ehkäistä rabiestartunta on välttää ulkomaanmatkalla eläinten, varsinkin koirien, kissojen ja apinoiden koskettamista.  

Antibioottiresistenssi on hitaasti kasvava, mutta vakava ongelma

Mikrobilääkeresistenssi eli lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamat tartunnat ja tautitapaukset ovat merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Bakteerien vastustuskyky kehittyy jatkuvasti, jolloin antibioottien teho heikkenee. 
 
Meillä Suomessa antibiooteille erittäin vastustuskykyisten enterobakteerien määrä lisääntyi viime vuonna yli 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tapauksia todettiin viime vuonna 73 kappaletta.  Myös vankomysiinille vastustuskykyisiä enterokokkibakteereja todettiin enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.  Molemmat hankalasti hoidettavat bakteerit ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia Suomessa. 
 
THL vastaa kansallisella tasolla tartuntatautien seurannasta, ennaltaehkäisystä ja torjunnasta.  Lääkärit ja laboratoriot ilmoittavat tartuntatautilöydöksistä THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin. Vuonna 2018 ilmoituksia tehtiin yhteensä lähes 150 000. Mikrobi- ja tautikohtaiset tiedot kootaan vuosittain THL:n verkkosivuille.

Lisätiedot

Tartuntatautien esiintyvyys 2018
THL
 

Back to Top