THL: Jopa 400 000 suomalaista kokee saaneensa liian vähän lääkäripalveluja.
Jopa 400 000 suomalaista kokee saaneensa tarpeeseensa nähden liian vähän lääkäripalveluja, 80 000 liian vähän sosiaalityöntekijän palveluja
Lääkärinpalveluita tarvinneista aikuisista 16 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa noin 400 000:ta ihmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksen mukaan tuloksissa on maakunnittaisia eroja: riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus on suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, pienin Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Sosiaalityöntekijän palvelujen kohdalla noin 46 prosenttia palveluita tarvinneista eli noin 80 000 ihmistä katsoo saaneensa liian vähän palveluita tarpeisiinsa nähden. Riittämättömästi palveluita saaneita on eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, vähiten Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Kuva 2: Sosiaalityöntekijän palveluita riittämättömästi saaneiden osuus maakunnittain.
”Itä-Suomessa on pitkään ollut vaikea rekrytoida henkilöstöä, mikä todennäköisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Toisaalta esimerkiksi Kanta-Hämeeseen kuuluvassa Hämeenlinnassa on kehitetty uusia palvelukonsepteja, jotka voivat sujuvoittaa palveluihin pääsyä. Tutkimustietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin palvelujen saatavuudessa, on kuitenkin hyvin vähän. FinSote tutkimuksen jatkoanalyyseissä näiden tekijöiden tunnistaminen onkin tärkeä tehtävä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto.
Luottamus palveluihin vahvaa
Kaiken kaikkiaan suomalaisten luottamus palveluihin on vankkaa. Tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia luottaa terveyspalveluiden toimivuuteen ja noin 60 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaalipalvelut toimivat yleisesti ottaen hyvin.
Luottamus palveluiden toimintaan vaihtelee kuitenkin väestöryhmittäin. 20-54-vuotiaat suhtautuvat vanhempia ikäryhmiä kriittisemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen ja naiset miehiä kriittisemmin erityisesti sosiaalipalvelujen toimivuuteen.
”Väestön luottamuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Naiset ovat aina olleet kriittisempiä esimerkiksi sosiaalipalveluja kohtaan, koska he kokevat useammin saavansa tarpeeseensa nähden liian vähän palveluja. Sen sijaan nuorten ikäryhmien kasvava kriittisyys on 2000-luvun uusi ilmiö”, sanoo vt. osaston johtaja Anu Muuri.
FinSote-tutkimuksessa selvitettiin myös, miten valinnanvapaus toimii terveysaseman kohdalla. 64 prosenttia vastanneista katsoo, että heillä on vaihtoehtoja valita terveysasema, mutta vastauksissa on suurta vaihtelua maakunnittain. Uudenmaan asukkaista terveysaseman katsoo voivansa valita 78 prosenttia, kun taas Etelä-Savon ja Kainuun asukkaista vastaava osuus on 36 prosenttia.
FinSote-tutkimus tuottaa maakunnallista tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä
- Kyselyn aihealueita ovat väestön hyvinvointi, terveys, sosiaali- ja terveyspalvelukokemukset ja valinnanvapaus.
- Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä ja eri alueilla.
- Tiedonkeruu toteutetaan posti- ja verkkokyselyllä.
- Kyselyyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ole.
- Kysely lähetetään satunnaisotannalla valikoituneille henkilöille Väestörekisterikeskuksen tietojen avulla.
- Tulokset raportoidaan vuosittain.
Lue lisää FinSote –kyselytutkimuksesta
Tulokset karttoina ja profiileina Terveytemme.fi -palvelussa