STM: Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2017 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.

Eläkeikä nousee – työurat pidentyvät

Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen. Eläkeiän muutokset koskevat kaikilla aloilla työskenteleviä. Jo eläkkeellä olevia muutokset eivät koske.
Eläkeikä nousee – työurat pidentyvät (Tiedote 28.1.2016)
 

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnilta Kelan tehtäväksi. Kela vastaa perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vuoden 2017 alusta lukien. Kunta myöntää jatkossa edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Muutoksen tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa ja yksinkertaistaa asiakkaiden asiointia, tehostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä.


Toimeentulotuen taso ja tuen myöntämisperusteet pysyvät ennallaan. Toimeentulotuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä tarveharkintaisena etuutena. Kelan arvioidaan kuitenkin pystyvän yhdenmukaistamaan toimeentulotukeen liittyvää harkintaa siten, että ihmiset eri puolilla Suomea saavat tukea vastedes entistä yhdenvertaisemmin. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi taloudelliseksi etuudeksi.

Perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvät lainmuutokset voimaan 1.1.2017 (Tiedote 8.12.2016)
 

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen

Reseptien voimassaoloajan pidentäminen on yksi rakennepoliittisen ohjelman säästöhankkeista. Muutos ei koske huumausainelääkkeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on edelleen yhden vuoden.

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen (Tiedote 26.3.2015)

Lääkekorvaussäästöt toteutumassa

Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2017 lääkesäästöjen toteuttamista koskevat lait ja lausuman. Lausuman mukaan hallituksen on seurattava diabeteslääkkeiden erityiskorvausluokan muutoksen vaikutuksia. Eduskunta edellyttää, että seuranta aloitetaan heti kun korvausluokka muuttuu. Hallituksen on myös ryhdyttävä mahdollisiin toimenpiteisiin, jos muutokset vaikuttavat diabeteslääkkeiden käyttöön.

Lääkekorvaussäästöt toteutumassa (Tiedote 8.12.2016)

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2017 on vahvistettu

Sähköisen lääkemääräyksen ja potilastiedon arkiston käyttöön liittyvät kustannukset katetaan vuonna 2017 kokonaisuudessaan käyttömaksuilla. Uutena otetaan käyttöön Kelain-palvelu, jota yksittäiset lääkärit voivat käyttää reseptien kirjoittamiseen.

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2017 on vahvistettu (Tiedote 10.11.2016)

Pitkään valmisteilla ollut liikennevakuutuslaki uudistuu

Liikennevakuutuslain uudistuksella halutaan parantaa vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua ja selkeyttää liikennevakuutusta koskevaa sääntelyä.
Pitkään valmisteilla ollut liikennevakuutuslaki uudistuu (Tiedote 16.6.2016)
 

Kunnille lisää toimintavapautta terveydensuojelun valvonnassa

Kunnan terveysviranomaisen ei tarvitse enää tehdä päätöksiä kaikista toiminnanharjoittajien tekemistä lakisääteisistä ilmoituksista. Tällaisia tehdään nykyisin vuosittain noin 1500–2000. Jatkossa toiminnanharjoittajan oma vastuu toimintansa terveysvaikutuksista lisääntyy: riskit on tunnistettava ja niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattava. Lisäksi omavalvontaa lisätään terveyshaittojen syntymisen estämiseksi. Sellaisesta toiminnasta, josta on säädetty laissa, pitää toiminnanharjoittajan kuitenkin vastaisuudessakin tehdä ilmoitus viranomaiselle 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Kunnille lisää toimintavapautta terveydensuojelun valvonnassa (Tiedote 10.11.2016)

Maksuttomat kotipalvelut laajemmalle joukolle sotainvalideja

Maksuttomiin sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluihin oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laajennetaan. Jatkossa työkyvyttömyysasteen pitää olla vähintään 10 prosenttia korvauksen saamiseksi. Avopalveluiden laajempi korvaaminen edesauttaa sotainvalidien mahdollisuuksia selviytyä omassa kodissaan kotipalvelun, asumispalvelujen, liikkumista tukevien palvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Laki koskee sotainvalideja, jotka vahingoittuivat tai sairastuivat Suomen sodissa 1939–1945.

Maksuttomat kotipalvelut laajemmalle joukolle sotainvalideja (Tiedote 17.11.2016)

Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännökset uudistuvat

Eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskentaa ja sijoitusten hajauttamista koskevat säännökset uudistuvat. Vakavaraisuuslaskennassa otetaan jatkossa nykyistä tarkemmin ja kattavammin huomioon kaikki olennaiset sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit.
Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännökset uudistuvat (Tiedote 19.3.2015)

Työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöiden oikeus rakennuttaa asuntoja lainarahalla jatkuu

Määräaikaista lakia, jossa työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöt voivat ottaa velkaa asuntojen rakentamiseksi, jatketaan aina vuoden 2022 loppuun asti. Nykyinen laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Lain tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa.
Työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöiden oikeus rakennuttaa asuntoja lainarahalla jatkuu (Tiedote 2.6.2016)

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2017 vahvistettu

Vuoden 2017 palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,389. Vuoteen 2016 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,2 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2534. Työeläkeindeksi nousee noin 0,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2017 vahvistettu (Tiedote 27.10.2016)

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2017

Elinaikakerroin vuodelle 2017on 0,96344. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1955 syntyneiden vuonna 2017 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,656 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2017 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2017 (Tiedote 14.11.2016)

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2017 vahvistettu

Vuonna 2017 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.

Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 6,15 ja korotettu 53–62 vuotta täyttäneiden työeläkevakuutusmaksu on 7,65 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,45 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2016.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2017 vahvistettu (Tiedote 25.11.2016)

Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa etuuksiin

Kansaneläkeindeksiä alennetaan 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta. Muutos on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa.

Muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä sekä veteraanilisä jätetään 0,85 prosentin indeksin alennuksen ulkopuolelle.

Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa etuuksiin (Tiedote 8.12.2016)

Lapsilisiä alennetaan 0,91 prosentilla

Lapsilisien yksinhuoltajakorotus säilytetään nykytasolla, mutta muutoin lapsilisiä alennetaan 0,91 prosentilla. Lakimuutoksen seurauksena lapsilisän määrä on ensimmäisen lapsen kohdalla 94,88 euroa eli 0,87 euroa kuukaudessa pienempi kuin aiemmin. Toisesta lapsesta maksettava lapsilisä pienenee 0,96 euroa kuukaudessa ja on 104,84 euroa kuussa.

Lapsilisän alentaminen ei vaikuta toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmissa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona.

Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa etuuksiin (Tiedote 8.12.2016)

Työttömyysetuuksien maksuosuuksiin muutoksia

Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee ensi vuonna 0,45 prosenttiyksikköä ja työnantajan osuus vastaavasti pienenee saman verran. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,30 prosenttia palkasta.

Työttömyysetuuksien maksuosuuksiin muutoksia (Tiedote 17.11.2016)

Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2017 vahvistettu

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2017. Maksu on 1,30 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2016. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti vastaavasti. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,45 prosenttia. Eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 0,02 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2016.

Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2017 vahvistettu (Tiedote 17.11.2016)

Muutoksia aikuiskoulutustukeen

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyhenee 15 kuukauteen. Muutokset ovat osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemää kilpailukykysopimusta.

Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosentilla. Aikuiskoulutustuen rahoitus muuttuu siten, että työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaan. Valtio rahoittaa kuitenkin edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen.

Muutoksia aikuiskoulutustukeen (Tiedote 8.12.2016)

Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan muutoksia

Sairauspäivärahan määrän laskusääntö muuttuu. Sairauspäiväraha määräytyy palkkakertoimella tarkistettavaan nykyiseen 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosityötulon 30 000 euroa ylittävältä osalta päivärahaa kertyy nykyistä vähemmän. Muutos koskee myös kuntoutusrahaa.
Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan muutoksia (Tiedote 21.12.2016)

Työttömyysturvalakiin muutoksia - työttömyysturvan kesto lyhenee

Työttömyysturvan kesto lyhenee pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään. Työttömyyspäivärahan kesto lyhenee 300 päivään niillä työttömillä, joilla on työhistoriaa enintään kolme vuotta.

Työttömyysturvalakiin muutoksia - työttömyysturvan kesto lyhenee (Tiedote 8.12.2016)

Maatalouslomittajien työturvallisuus paranee ja maatalouslomituksen maksut alenevat väliaikaisesti

Maatalousyrittäjän sekä turkistuottajan ja lomitusta järjestävän paikallisyksikön on huolehdittava yhdessä työturvallisuudesta lomituksessa. Maatalousyrittäjän tai turkistuottajan on huolehdittava siitä, että yrityksen olosuhteet ovat lomittajalle turvallisia ennen lomituspalvelun alkamista ja lomituksen aikana.

Paikallisyksikön edustajalla tai lomittajan työnantajana toimivalla palvelun tuottajalla on oikeus tehdä työnjohtamiseen, lomituksen järjestämiseen tai lomittajan työturvallisuuden tarkastamiseen liittyviä käyntejä maatalousyritykseen. Paikallisyksiköllä on oikeus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä, jos maatalousyrittäjä ei salli käyntejä tai kykene huolehtimaan lomittajan työturvallisuudesta.

Maatalouslomittajien työturvallisuus paranee (Tiedote 17.11.2016)

Maatalousyrittäjien jaksamista tuetaan maksualennuksilla vuonna 2017. Maatalousyrittäjän tuloihin sidottua laskennallinen sijaisapu tuntimaksu alenee 31 prosentilla ja yritystoiminnan järjestelyn perusteella myönnetyn sijaisavun tuntihinta alenee nykyisestä 13,50 eurosta 12 euroon. Maatalousyrittäjältä perittävä tuetun maksullisen lomituksen tuntihinta laskee 13,75 eurosta 12 euroon. Maatalousyrittäjältä peritään paikallisyksikön järjestämästä varallaolosta 1,50 euron tuntihinta nykyisen 5 euron tuntihinnan sijaan. Varallaolon aiheuttamasta tilakäynnistä ja valvontakäynnistä peritään edelleen asiakasmaksu. Maksualennukset ovat voimassa määräaikaisesti 1.1.-31.12.2017.

Maatalousyrittäjien lomitusmaksuissa alennuksia vuonna 2017 (Tiedote 21.12.2016)

Uusi arpajaislaki vähentää järjestöjen byrokratiaa

Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. Rahapeliyhtiöiden yhdistäminen edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia. Osa uudistuksista helpottaa järjestöjen toimintaa.

Arpajaislain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan avustusasioiden neuvottelukunta sekä arviointi- ja avustusjaosto. Jako neuvottelukuntaan ja jaostoon yksinkertaistaa avustustoimintaa.

Lisäksi RAY:n avustustoiminta siirtyy STM:n yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) ensi vuoden alusta. Avustuskeskus valmistelee avustusehdotuksen sekä valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia. 

Uusi arpajaislaki vähentää järjestöjen byrokratiaa (Tiedote 15.9.2016)
 

Muutoksia asuntoyhteisön hakemukseen tupakointikiellolle

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tiedoista, joita asuntoyhteisön on annettava hakemuksessa, kun asuntoyhteisö hakee kunnalta tupakointikieltoa huoneistoihin tai niihin kuuluville parvekkeille. Asuntoyhteisöjä ovat esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalot. Asetus perustuu uuteen 15. elokuuta 2016 voimaan tulleeseen uuteen tupakkalakiin.

Muutoksia asuntoyhteisön hakemukseen tupakointikiellolle (Tiedote 8.12.2016)

Toimikunta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta aloittaa työnsä vuoden 2017 alusta lukien. Asia liittyy Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus). Toimikunnan työstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa.
Toimikunta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi (Tiedote 17.11.2016)
 

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta korvaa valtakunnallisen vammaisneuvoston

Uusi vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Se korvaa nykyisen valtakunnallinen vammaisneuvoston. Muutos liittyy vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen toimeenpanoon Suomessa.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä yleissopimuksen mukaisena koordinaatiojärjestelmänä. Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta korvaa valtakunnallisen vammaisneuvoston (Tiedote 4.11.2016)
 

Kunnille lisää harkintavaltaa vanhuspalvelujen järjestämisessä

Kunnat voivat jatkossa harkita itsenäisemmin, mitä asiantuntemusta ne hankkivat ja käyttävät ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen.
Vanhuspalvelulaista on poistettu listaus ammattialoista, joiden erityisasiantuntemusta kunnalla on oltava käytössään.

Kunnille lisää harkintavaltaa vanhuspalvelujen järjestämisessä (Tiedote 21.12.2016)

Yliopistot saavat koulutuskorvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen

Vuoden 2017 alusta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvaus laajenee koskemaan myös yliopistoja. Aiemmin valtion varoista on maksettu koulutuskorvausta kunnille ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymille.

Yliopistot saavat koulutuskorvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen (Tiedote 21.12.2016)

Työterveyshuoltoa koskeva yhtiöittämisvelvoite siirtyy vuoden 2019 alkuun

Kuntalaissa olevaa siirtymäsäännöstä työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteesta jatketaan kahdella vuodella vuoden 2019 alkuun asti. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen tuottamista.
Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskevan siirtymäajan jatkaminen kahdella vuodella vuoden 2019 alkuun on kytköksissä sote-uudistukseen. Siirtymäajan jatkamisella kahdella vuodella mahdollistetaan nykytilan jatkuminen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutoksen voimaantuloon saakka. Siten kuntien ei tarvitse yhtiöittää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja kahdeksi viimeiseksi vuodeksi vaan siitä vastaavat uudet maakunnat.
Työterveyshuoltoa koskeva yhtiöittämisvelvoite siirtyy vuoden 2019 alkuun (Tiedote 21.12.2016)
 

 
 
Back to Top