STM: Laatusuositusta iäkkäiden palveluista uudistetaan tänä syksynä

 

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tarkoituksena on tuottaa ehdotus siitä, miten iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon palvelut voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin samaan aikaan, kun kuntien kustannuksia karsitaan. Säästötavoitteeksi on asetettu 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

Uusin laatusuositus annettiin vanhuspalvelulain toimeenpanon tueksi vuonna 2013. Se kirjoitettiin ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien päättäjille ja johdolle. Nyt laatusuositukseen on tarkoitus täsmentää muun muussa henkilöstön laskenta- ja mitoitusperusteita. Lisäksi pohditaan muita keinoja säästöjen saavuttamiseksi. Uudistettu suositus on käytettävissä tämän vuoden lopussa.

Painotukset kotihoitoon ja joustaviin työjärjestelyihin

Vanhuspalvelulaissa säädetään, että asiakkaiden palvelujen tarve määrittää tarvittavan henkilöstön määrän, osaamisen ja tehtävärakenteen. Henkilöstöä pitää olla riittävästi asiakkaiden tarpeisiin nähden kaikkina vuorokauden aikoina. Laatusuosituksessa on esitetty henkilöstön määrälle myös numeerisia tasoja. Vähimmäismitoitus on se taso, jota ei missään olosuhteissa aliteta. Keskimääräiset mitoitukset ovat vähimmäismitoitustasoa huomattavasti korkeammat. Tällä hetkellä monissa yksiköissä on henkilöstöä enemmän kuin ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan laatusuositus uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän haasteita ja tavoitteita.

”Nyt on kotihoidon sisällön kehittämisen aika. Laatusuosituksella, kärkihankkeella ja monilla juuri uudistetuilla laeilla pyritään siihen, että iäkkäiden ihmisten on hyvä elää ja asua kotona. Sitä varten tarvitaan uusia ja innovatiivisia palvelumuotoja sekä joustavuutta henkilöstön työjärjestelyihin. Hyvällä johtamisella mahdollistetaan se, että henkilöstöä on sopiva määrä kaikissa työtilanteissa, myös kotihoidossa”, ministeri Rehula toteaa. 

”Omais- ja perhehoitajien palveluja parantamalla tuetaan hoitajien jaksamista. Omais- ja perhehoidon kehittämiseen satsataan vuonna 2017 lisämäärärahaa 90 miljoonaa euroa ja siitä eteenpäin 95 miljoonaa euroa vuosittain.”

Vanhuspalvelulakia täsmennetään

Samaan aikaan valmistellaan muutoksia myös nk. vanhuspalvelulakiin. Laista esitetään poistettavaksi säännös vastuutyöntekijästä, sillä samankaltainen säännös sisältyy vuonna 2015 voimaantulleeseen sosiaalihuoltolakiin. Lisäksi laista poistettaisiin listaus siitä, mitä asiantuntemusta kunnalla on oltava käytössään iäkkäiden palvelujen järjestämiseksi. Kunta voisi jatkossa paremmin harkita, mitä asiantuntemusta se hankkii ja käyttää iäkkäiden palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen.

Muutokset ovat osa hallituksen toimenpideohjelmaa, joka koskee kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. 

Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen jatkuu vahvana kärkihankkeessa

Ikäihmisten kotihoidon kehittämistä ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamista koskevan kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.

Hankkeen isot, maakunnalliset ja monia toimijoita yhdistävät kokeilut alkavat lokakuussa. Kokeiluihin sisältyy ikäihmisten keskitettyä asiakas- ja palveluohjausta ns. ”yhden luukun periaatteella”, tehokkaammin ja laadukkaammin toimivaa kotihoitoa sekä palvelun ja asumisen yhdistäviä malleja. Omaishoidon vahvistamiseksi avataan omais- ja perhehoidon keskuksia sekä parannetaan muistisairaiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja vammaisten lasten omaishoitoa.

Hanke rahoittaa myös maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa. Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus ja verkostoida toimijoita.

 

 

Back to Top