STM: Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2017

 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalalleen noin 14,5 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2017. Se on noin 1,4 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Määrärahatarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kansaneläkelaitokselle (Kela), oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä STM:öön.

Kilpailukykysopimus tuo muutoksia muun muassa työnantajien sosiaaliturvamaksuun, joka laskee. Kilpailukykysopimus myös yhdenmukaistaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. 

Lisäksi STM:n talousarvioesityksessä tuetaan nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua sekä työllistymistä, kun perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tasataan 2 500 euron kertakorvauksella. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sekä ikäihmisten kotihoidon kehittämisen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeiden kokeilut saavat tukea. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään. Suomeen perustetaan genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus vuoden 2018 loppuun mennessä. Palkkatuella työllistettyjen määrää on mahdollista lisätä, koska palkkatukea rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 osittain työttömyysetuusmenoilla.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31,1 prosenttia, työttömyysturvaan 19,7 prosenttia sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 27,7 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13,0 prosenttia.

Kilpailukykysopimus alentaa työnantajamaksuja

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017. Tämä lisää valtion rahoitusosuutta 711 miljoonaa euroa.  Samalla euromäärällä alennetaan palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua ja nostetaan työtulovakuutuksen päivärahamaksua.

Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaan työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja yhdenmukaistetaan. Tämän seurauksena palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuotto nousee ja valtion rahoitusosuus peruspäivärahasta laskee 48 miljoonalla eurolla vuonna 2017.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajan aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirtyy Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla katettavaksi. Lisäksi aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhenee 15 kuukauteen ja perusosa alenee 15 prosenttia. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017 ja säästävät valtion menoja aikuiskoulutustuessa 44,1 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Työntekijöiden keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan edellisestä vuodesta 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja 2018. Vuonna 2019 ja 2020 muutokset ovat 0,40 prosenttiyksikköä.

Suomeen perustetaan genomikeskus

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa genomikeskuksen, biopankkien yhteisten toimintojen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamisen valmisteluun 5,8 miljoonaa euroa. Määrärahalla on muun muassa tarkoitus perustaa kansallinen genomikeskus ja syöpäkeskus vuoden 2018 loppuun mennessä. Samalla tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja. Toimenpiteillä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Kaikkiin toimiin ministeriö ehdottaa yhteensä 17 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

Palkkatuella työllistettyjen määrää mahdollista lisätä

Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta muutetaan. Palkkatukea ja starttirahoja rahoitettaisiin osittain työttömyysetuusmäärärahoista. Kyseessä on kokeilu vuosille 2017–2018.  Palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava rahoitusosuus, 151,1 miljoonaa euroa siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä STM:öön.

Työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvauksen poistaminen säästää valtion menoja noin 29 miljoonaa euroa. Kulukorvauksen maksaminen työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7 miljoonalla eurolla. Muutoksista saatavalla ylijäämällä on mahdollista lisätä palkkatukea saavien määrää.

Lisäksi matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi.

Uudistusten jälkeen starttirahaan ja palkkatuen perusosan rahoitukseen on käytettävissä noin 257 miljoonaa euroa.

Kannustinloukkuja puretaan, työnantajille kertakorvaus, nuorten ja naisten työllistymiseen tukea

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle ja kuntoutusrahojen yläikärajaa korotetaan. Ehdotus lisää valtion menoja 17,4 miljoonaa euroa.

STM ehdottaa naispuolisten työntekijöiden työnantajille maksettavaa kertakorvausta, jolla voitaisiin tasata perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Kertakorvauksella voitaisiin myös tukea nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä. Korvauksesta syntyvät menot ovat 60 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja vuositasolla 100 miljoonaa euroa. Lisäkustannukset rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla, joten se ei vaikuta valtion menoihin.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden asemaa selkeytetään

Direktiivi EU:n ulkopuolella kotipaikkaansa pitävän yrityksen sisällä siirtyvistä työntekijöistä kasvattaa valtion menoja STM:n hallinnonalalla arviolta 5,6 miljoonalla. Direktiivi koskee monikansallisen yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden siirtymistä Euroopan unionin ulkopuolelta EU-alueelle. Käytännössä direktiivi merkitsee sitä, että henkilöllä olisi oikeus työskennellä yhdessä EU-maassa myönnetyllä luvalla myös toisessa tai useammassa jäsenvaltiossa. 

Kausityöntekijöiden maahanpääsyehtoja yhdenmukaistava ja heidän oikeuksiaan EU:ssa parantava direktiivi lisää menoja arviolta 4,2 miljoonaa euroa. Direktiivit liittyvät kolmansien maiden kansalaisten maahantuloon ja oleskeluun.

Perustoimeentulotuki Kelalle 

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirron takia Kelan toimintakuluihin lisätään 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Siirto lisää menoja STM:n hallinnonalalla 478,6 miljoonaa euroa. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista vähennetään jatkossa peruspalveluiden valtionosuuksista.

Sukupuolineutraali avioliittolaki lisää valtionosuuksia työttömyysturvaan 0,5 miljoonaa euroa, mutta vähentää elatustukia 0,6 miljoonaa euroa.

Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot ovat arviolta 171 miljoonaa euroa STM:n hallinnonalalla vuodelle 2017.

Lääkekorvauksia alennetaan

Lääkekorvauksista säästetään 134 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta. Valtion osuus tästä on 60 miljoonaa euroa.

Sairaanhoidon kustannusten korvaamista yksityisen terveydenhuollon palveluista jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka silloin, kun palvelut on järjestetty kunnallisissa tiloissa.

STM ehdottaa, että sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta alennetaan ylimmissä tulorajoissa. Tällöin työtulovakuutuksen kustannukset pienenisivät vuositasolla 25 miljoonaa euroa ja 18 miljoonaa euroa vuonna 2017. Muutokset eivät vaikuta valtion menoihin.

Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeitä varten on olemassa rahastoja. Rahastojen varojen vähimmäistasoa lasketaan. Vähimmäistaso määritellään siten, että varoja on oltava tietty prosenttiosuus eläkevastuusta. Jatkossa raja olisi matalampi kuin nykyisin. Muutoksella rahastoimisaste alennetaan vastaamaan julkisen ja yksityisen sektorin rahastoimisastetta. Tämä vähentää valtion osuutta kansaneläkelaitoksen toimintakuluista 6,5 miljoonalla eurolla. 

Indeksitarkastuksia jätetään tekemättä

Indeksitarkistukset kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa jätetään tekemättä vuosina 2017–2019. Lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan vuonna 2017. Tämä koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, asumistukea ja lapsilisiä. Toimet pienentävät valtion menoja 63,8 miljoonaa euroa. Muutos ei koske perustoimeentulotukea, johon tehdään normaali indeksitarkastus.

Työttömyysturvaan useita muutoksia

Valtio kohdistaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 200 miljoonan euron säästön. Tämä toteutetaan siten, että työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään sadalla päivällä.

Ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille ehdotetaan maksettavan työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea. Muutos säästää kotoutumistukimenoja arviolta 4,3 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Kärkihankkeiden kokeilut käynnistyvät

STM ehdottaa hyvinvointi- ja terveys -kärkihankkeille 56 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Kuluvaan vuoteen verrattuna lisäystä on 32,5 miljoonaa euroa. Kärkihankkeisiin kuuluvat muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen, palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arviointi. 

Lisäksi STM ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen uudistamiseen osana nuorisotakuun kärkihanketta 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Omais- ja perhehoitoa kehitetään, päivystystä tehostetaan

Kunnille STM ehdottaa 40,7 miljoonan euron lisärahoitusta omais- ja perhehoidon kehittämiseksi. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkiota korotetaan. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietäviin palveluihin STM ehdottaa 4,8 miljoonan euron lisäystä valtionosuuteen.

Päivystystä ja erikoissairaanhoitoa uudistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys ja vaativa hoito kootaan 12 sairaalaan. Lisäksi hoitokäytäntöjä ja ensihoitoa kehitetään. Muutoksien ansiosta kuntien menot alenevat vuoteen 2016 verrattuna 75 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuus on 19,2 miljoonaa euroa.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus tarkistetaan, turvakotipaikkoja lisää

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa. Lisäksi vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Muutosten johdosta kuntien menot vähenevät yhteensä 60,2 miljoonaa euroa, josta valtionosuuden vähennys on 15,3 miljoonaa euroa.

STM ehdottaa perheväkivallan uhreille tarkoitettujen turvakotipaikkojen perustamiseen 16,5 miljoonan euron määrärahaa. Summa olisi 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Uusia turvakotipaikkoja voitaisiin tällöin perustaa arviolta 40.

Lisäksi STM ehdottaa, että valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan olisi sama kuin vuonna 2016 eli 29 miljoonaa euroa.

Palvelurakenne- ja maakuntauudistusten valmisteluun tukea

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja tukeen STM ehdottaa 16,8 miljoonan euron määrärahaa. Uudistusta tukevan ICT-ohjelman käynnistämiseen STM ehdottaa 10 miljoonaa euroa. Ohjelmalla muun muassa uudistetaan ja yhdistetään tietojärjestelmiä sekä kehitetään kansalaisten valinnanvapauden ja palveluiden tuottajien rekisteröinnin ja vertailun mahdollistavia tietovarantoja.

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on 15 miljoonaa euroa ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 94,1 miljoonaa euroa.

RAY:n avustusosasto STM:n yhteyteen

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin STM ehdottaa 186,5 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu yhteensä 8,6 miljoonan euron säästötoimenpiteet. Suurimmat säästöt tulevat strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä 3,9 miljoonaa euroa, sektoritutkimussäästöstä 3,1 miljoonaa euroa sekä muista toimintamenosäästöistä 1,6 miljoonaa euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen avustusosasto siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen vuoden 2017 alusta. Tämän vuoksi ministeriön toimintamenoihin tulee 3,38 miljoonan euron lisäys, joka vastaa puolta avustustoiminnan arvioiduista kustannuksista. Lisämääräraha katetaan peliyhtiön tuotosta.

Sosiaaliturvan ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnille STM ehdottaa 1,2 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2017 lisääntyneiden käsittelymäärien vuoksi. Työsuojelun aluehallintoviranomaiselle STM ehdottaa 50 000 euron lisämäärärahaa harmaan talouden torjuntaan ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon edistämiseen.

 

 

Back to Top