VM: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vahvistaa työllisyyttä

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioesitys vuodelle 2017 vahvistaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön verkkosivuilla perjantaina 12. elokuuta.

Valtiovarainministeriön esitys perustuu huhtikuun 2016 julkisen talouden suunnitelmassa tehtyihin päätöksiin. Esityksessä on huomioitu ns. kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä hallituksen vastaantulo sopimukseen.

Valtiovarainministeri käy kahdenväliset neuvottelut talousarvioehdotuksesta ministeriöiden kanssa 17.–18.8.

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 31.8.–1.9. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen maanantaina 19.9. Samalla julkaistaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan talouden tilannekuvassa ei ole tapahtunut merkittävää käännettä parempaan. Talouden kasvun arvioidaan jatkuvan vaimeana tulevina vuosina.

Viimeisen vuoden aikana työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja kasvanut 33 000 henkilöllä verrattuna vuoden takaiseen. Tämänhetkisen arvion mukaan työllisyys ei kuitenkaan ole kehittymässä Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteen mukaisesti ilman lisätoimenpiteitä. Heikko työllisyysaste syventää julkisen talouden alijäämää ja lisää julkistalouden velkaantumista.

Hallitus on käynnistänyt valmistelun uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. Hallitus tekee näistä toimista ensimmäiset päätökset budjettiriihen yhteydessä. Seuraava toimenpidekokonaisuus valmistellaan hallituksen kevään 2017 puoliväliriiheen.

Budjetin loppusumma on 55,2 mrd. euroa

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, mikä on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Budjetin loppusummaa nostavat muun muassa yleinen kustannuskehitys, panostukset kärkihankkeisiin, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, veronkevennyksistä aiheutuvat kompensaatiot kunnille sekä valtion eläkemenojen kasvu.

Hallinnonalojen määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelman mukaiset säästötoimet, joita tarkennettiin keväällä 2016 vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmassa. Valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen ei sisälly uusia säästötoimia hallituksen aiemmin päättämien toimien lisäksi.

Maahanmuutosta aiheutuvien menojen arviota tarkistetaan budjettiriiheen mennessä.  Menotason arvioidaan säilyvän karkeasti kuluvan vuoden tasolla.

Vuoden 2017 määrärahamuutoksia

Työttömyysturvaa uudistetaan aktivoivampaan ja työllistymistä tukevaan suuntaan. Kehysriihessä päätetyn mukaisesti työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta laajennetaan liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Starttirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatukea saavien määrä kasvaa merkittävästi. Osana uudistusta työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvaus poistetaan, mikä säästää valtion menoja noin 29 miljoonaa euroa. Kulukorvauksen maksaminen työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja -maakuntauudistuksen valmistelun tukemiseksi kohdennetaan 41 milj. euroa mm. väliaikaishallinnon kustannuksiin, maakuntien perustamiseen, maakuntien yhteisten palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen.

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle ja kuntoutusrahojen yläikärajaa korotetaan. Ehdotus lisää valtion menoja 17,4 milj. euroa.

Vuonna 2017 käynnistetään viisi uutta liikennehanketta (Luumäki-Imatra, Vt4 Oulu-Kemi, Vt5 Mikkeli-Juva, Vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie ja Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu). Hankkeille ehdotetaan määrärahoja vuonna 2017 37 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen kasvaa 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi tähän tarkoitukseen siirretään uusille hankkeille varattua rahoitusta 104 miljoonaa euroa.

Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi otetaan vuonna 2017 käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Kompensaatio toteutetaan 50 prosentin suuruisena EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesta maksimitukitasosta. Tähän suunnataan 43 milj. euroa v. 2017–2019 ja 46 milj. euroa v. 2020.

Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen kohdennetaan noin 40 miljoonan euron lisärahoitus.

Omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennetaan 40,7 milj. euron lisärahoitus kunnille vuonna 2016 voimaan tulleen lain mukaisesti. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkiota korotetaan. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 milj. euron valtionosuuden lisäys.

Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanteen helpottamiseksi osoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 6,7 milj. euroa sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 milj. euroa vuonna 2017.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan kohdennetaan 500 000 euron määräraha.

Biotalouden ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tieteellisen pohjan vahvistamiseksi Euroopan metsäinstituutin perusrahoitusta vahvistetaan miljoonalla eurolla.

Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta maksettavan lainauskorvauksen tasoa nostetaan 15,6 milj. euroon v. 2017 (sisältäen arvonlisäveron). Korotus merkitsee suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen tason nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Rokotteiden hankintaan kohdennetaan 4,2 milj. euron lisämääräraha vesirokkorokotteen sisällyttämiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tämä käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja 13,6 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.

Kansallisen genomistrategian toteuttamiseen mm. genomikeskuksen perustamiseen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen kohdennetaan 5,8 milj. euroa vuonna 2017.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseen ja vankilaverkostoon ylläpitoon kohdennetaan lisärahoitusta 3,7 milj. euroa vuonna 2017.

Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkoston korvausinvestointien rahoittamiseen kohdennetaan 1 milj. euron lisämääräraha.

Talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen aikaisemmin päättämiä säästötoimia, joista merkittävimpiä on lueteltu seuraavassa. Indeksiin sidottuihin menoihin kohdistetaan kevään julkisen talouden suunnitelmassa sovittu noin 195 milj. euron säästö. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan astuu voimaan 69 milj. euron säästö. Vuoden 2017 elokuussa astuu voimaan opintotuen rakenteellinen uudistus, mikä säästää menoja 47 milj. eurolla.

Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan poistuu. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitukseen kohdistetaan 25 milj. euron säästö. Lisäksi vuonna 2017 ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuu 190 milj. euron säästö, johon kytkeytyy ammatillista koulutusta uudistava laaja reformi. Tämä säästö kohdistuu kuntien hyväksi.

Aikaisemmin voimaan astuneiden säästötoimien vaikutus mm. vuorotteluvapaan, lääkekorvausten, erikoissairaanhoidon, Tekesin avustusten ja lainojen sekä valtionhallinnon toimintamenojen osalta suurenee.

Vuoden 2017 veromuutoksia

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen sisältyy merkittävä kasvua ja työllisyyttä vahvistava verokokonaisuus.

Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään vastaavan suuruinen kevennys, noin 130 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kustannustason nousua vastaavasti, mikä vähentää verotuloja noin 190 milj. eurolla.

Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä. Jatkossa elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otettaisiin huomioon vastaavansuuruinen vähennys.

Yritystoiminnan edellytyksiä vahvistetaan keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Metsätilan sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys.

Pienten yritysten maksuvalmiutta vahvistetaan ottamalla käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.

Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennystä kasvatetaan. Tämä luo uusia työpaikkoja näitä palveluita tuottavalle pienyrityssektorille sekä toisaalta vähentää harmaata taloutta.

Makeisten ja jäätelön vero poistuu ensi vuoden alusta. Autoveron vuosittaista alentamista jatketaan vähäpäästöisiä autoja painottaen.

Hallituksen aiemmin tekemien päätösten mukaisesti tupakkaveroa, energiaveroja sekä ajoneuvoveroa korotetaan sekä asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään.

Hallituksen tekemien veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.

Kilpailukykysopimus

Suomen kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesäkuussa. Kilpailukykysopimukseen liittyvät työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut on pääosin käyty, mutta neuvottelut eräillä aloilla ovat edelleen kesken. Tämän hetken arvio sopimuksen kattavuudesta on noin 87 prosenttia. Hallitus on ilmoittanut, että mikäli sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, verotus kevenee 415 milj. eurolla. Pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään 130 milj. euron kevennys. Valtiovarainministeriö arvioi, että sopimuksen ja siihen liitettyjen veroratkaisujen yhteisvaikutus keventää palkansaajan verotusta noin 0,5 prosenttiyksiköllä.

Hallitus arvioi budjettiriihessä, kattaako sopimus 90 prosenttia palkansaajista. Jos sopimuksen kattavuus paranee 90 prosenttiin, verotus kevenee hallituksen aiemman ilmoituksen mukaisesti 515 milj. eurolla.

Työnantajamaksujen alennus, lomarahapäivien vähennykset ja työajan pidennys vähentävät valtion ja kuntien menoja. Tämä vaikutus huomioidaan vähentämällä valtionhallinnon toimintamenoja ja valtionosuuksia kunnille. Toisaalta yksityisen sektorin alentuneiden sosiaaliturvamaksujen seurauksena valtion rahoitus Kelalle kasvaa. Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus heikentää valtiontalouden tasapainoa ensi vuonna karkeasti puolella miljardilla eurolla.

Alijäämä 5,9 mrd. euroa

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on noin 5,9 miljardia euroa alijäämäinen. Kevään julkisen talouden suunnitelmassa ensi vuoden alijäämäksi arvioitiin 5,8 miljardia euroa. Vuodelle 2016 on kevään lisätalousarvioiden jälkeen arvioitu noin 5,6 miljardin euron budjettialijäämä, joten alijäämän arvioidaan kasvavan hieman. Valtionvelka nouse vuonna 2017 arviolta yhteensä 111 miljardiin euroon.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 49,2 miljardia euroa, josta 41,6 miljardia euroa on verotuloja. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 1½ % vuodelle 2016 budjetoituun verrattuna. Kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti alijäämän ennakoidaan pienenevän kehyskauden loppupuolella.

 

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus 2017

 

Back to Top