VM: Kansallista palveluarkkitehtuuria koskeva lainsäädäntö voimaan. Laki sähköisen asioinnin tukipalveluista.

 

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista on vahvistettu tänään tasavallan presidentin esittelyssä. Lain keskeinen tavoite on mahdollistaa Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa rakennettujen sekä muiden sähköisen asioinnin tukipalveluiden palvelujen laaja käyttö koko yhteiskunnassa. Laki tulee voimaan 15.7.2016

Kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPA) koskevasta lainsäädännöstä tekee ainutlaatuisen se, että yhteisiä palveluja ei tehdä vain julkisen hallinnon sisäiseen käyttöön tai julkisten palvelujen tarjoamiseen. Aitoa lisäarvoa asiakkaalle haetaan siitä, että riippumatta toimijasta palvelu tarjotaan yhtenäisillä tukipalveluilla ja samaan tietoon perustuen.

Niin sanotussa KaPA-laissa määritetään sähköisen asioinnin tukipalvelut ja annetaan ne vastuuviranomaisten lakisääteisiksi tehtäviksi. Valtion ja kuntien viranomaisille sekä tuomioistuimille laki sisältää velvoitteen käyttää osaa tukipalveluista kaikessa sähköisen asiointipalvelujen tuotannossa. Julkisen sektorin toimijoilla on lisäksi oikeus käyttää kaikkia tukipalveluja.

Laissa on lisäksi valittu mahdollistava linja siihen, miten yksityiset organisaatiot voivat hyödyntää rakennettavaa digitaalisten palveluiden infrastruktuuria.

Laki tukee hallituksen kärkihankkeena olevaa julkisten palveluiden digitalisoimista. Valmistelussa on otettu huomioon alkuvuodesta linjatut julkishallinnon digitalisoinnin periaatteet (digisuomi.fi).

Sähköisiä julkisia palveluita pääsee jatkossa käyttämään yhdellä tunnistautumisella kansalaisen palvelunäkymän kautta. Osaksi palvelua tulee sähköinen viestinvälityspalvelu mahdollistamaan turvallisen viestinnän viranomaisten ja kansalaisten välillä. Yksi keskeinen uudistus on sähköisen palvelun käyttöoikeuden valtuuttaminen jollekin toiselle henkilölle. Jatkossa vanhemmat voivat asioida lastensa puolesta ja ikäihminen voi puolestaan valtuuttaa esimerkiksi lähiomaisensa hoitamaan asioita puolestaan sähköisesti.

Palvelunäkymän kehitysversio beta.suomi.fi on jo kaikkien kansalaisten käytettävissä. Uudistetun suomi.fi –palvelunäkymän varsinainen versio avautuu syksyllä 2017.

Tukipalvelujen toteuttaminen keskittyy Väestörekisterikeskukseen

Tukipalvelut keskitetään pääsääntöisesti Väestörekisterikeskukseen (VRK). Se tuottaa ja kehittää kansallista palveluväylää, palvelutietovarantoa, palvelunäkymää, tunnistuspalveluja, asiointivaltuuspalvelua sekä viestinvälityspalvelua.

Pieni osa palvelutuotannosta on vastuutettu muille organisaatioille: Valtiokonttori tuottaa ja kehittää verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelua, Maanmittauslaitos vastaa hallinnon karttapalvelun tuottamisesta.

Valtiovarainministeriö ohjaa kaikkien tukipalvelujen järjestämistä, palvelujen laatua ja yhteentoimivuutta sekä kokonaisarkkitehtuurin mukaisuutta.

Julkiselle hallinnolle tukipalvelujen käyttövelvoitteita

Valtion hallintoviranomaisten, virastojen, laitosten ja liikelaitosten, tuomioistuinten ja muiden lainkäyttö-elinten sekä kunnallisten viranomaisten niiden hoitaessa lakisääteisiä tehtäviä on otettava käyttöön tietyt tukipalvelut. Tämä tapahtuu, kun palvelu on käytettävissä ja vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun sopimus on päättynyt. Käyttöönottovelvollisuus koskee seuraavia palveluita: kansallinen palveluväylä, palvelu-tietovaranto, palvelunäkymä, tunnistuspalvelu, viestinvälityspalvelu sekä verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelu.

Velvoitteella halutaan varmistaa palveluiden tuotannon kustannustehokkuus ja yhtenäinen toimintamalli.

Käyttövelvollisuudesta on mahdollista poiketa, jos viranomaisen on teknisistä, toiminnallisista, kustannus-tehokkuuteen tai tietoturvallisuuteen liittyvistä syistä välttämätöntä käyttää toiminnassaan tai sen osassa muuta palvelua.

Tukipalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtion varoista, ja tukipalvelun käyttö on käyttäjäorganisaatiolle maksutonta.

Tukipalvelujen käyttöoikeus on laaja

Julkisen hallinnon viranomaiset, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, eduskunta virastoineen ja valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot sekä lailla, asetuksella tai valtion hallintoviranomaisen päätöksellä julkista hallintotehtävää itsenäisesti hoitamaan asetetut saavat käyttää kaikkia tukipalveluja lakisääteisen julkisen hallintotehtävän hoitamiseksi.

Kunnalliset viranomaiset saavat käyttää kaikkia tukipalveluja myös muissa tehtävissään.

Lakiin perustuvan sopimuksen nojalla tai muulla perusteella julkista tehtävää hoitavat saavat käyttää tässä tehtävässään muita tukipalveluja paitsi tunnistuspalveluja ja verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointi-palvelua sekä viestinvälityspalvelua. Niiden osalta ratkaisun mahdollisesta käyttöoikeudesta tekee tukipalvelun tuottamisesta vastaava organisaatio. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi laissa mahdollistetut ostopalvelut ja palvelusetelipalvelut, joissa julkista tehtävää hoitaa yksityinen organisaatio viranomaisen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

Yksityiset yhteisöt, säätiöt ja elinkeinonharjoittajat saavat käyttää kansallista palveluväylää tietojen siirtoon sekä palvelutietovarantoa palvelujaan koskevien tietojen tarjoamiseen. Lisäksi yksityiset voivat käyttää palvelunäkymiä tietojen tarjoamiseen tunnistautuneelle asiakkaalle sekä asiointivaltuuspalvelua asiointivaltuuden tarkistamiseen, jos niillä on oikeus käsitellä asiakkaidensa henkilötunnusta tai muuta tietojen pyytämisessä tai näyttämisessä tarvittavaa yksilöivää tunnusta palvelujensa tarjoamisessa.

Väestörekisterikeskus auttaa alkuun palvelujen käyttöönotossa, valtiovarainministeriöltä rahoitusta

Hallinnon yhteisissä sähköisissä tukipalveluissa on jo tehty laajaa tuotteistamis- ja dokumentointityötä, joka helpottaa organisaatioiden liittymistä yhteiseen infrastruktuuriin. Jokaisesta niin sanotusta Suomi.fi-palvelusta on tarjolla palvelukuvaus, käyttöönoton ohje ja tekninen aineisto. Nämä löytyvät nopeimmin osoitteesta liity.suomi.fi.

Valtiovarainministeriö myöntää rahoitusta julkisen hallinnon organisaatioille palveluarkkitehtuurin käyttöönottoa nopeuttaviin toimenpiteisiin. Rahoitusta voi hakea vuosien 2016 ja 2017 aikana siten, että rahoi-tettava hanke on toteutettu viimeistään vuoden 2017 syksyllä.

Back to Top