STM: Valtaosa kunnista pitää maakuntajakoa hyvänä pohjana itsehallintoalueille

 

Valtaosa kunnista, kuntayhtymistä ja muista toimijoista pitää nykyistä maakuntajakoa hyvänä pohjana itsehallintoalueiden muodostamiselle. Osan mielestä itsehallintoalueita eli maakuntia tulisi olla kuitenkin esitettyä vähemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja uutta rahoitusmallia toivotaan valmisteltavan niin, ettei uudistus viivästy. Muun muassa näihin asioihin otettiin kantaa sote- ja aluehallintouudistuksen lausuntokierroksella.

Yhteensä 502 kuntaa, kuntayhtymää ja muuta lausunnonantajaa otti määräajassa kantaa hallituksen linjauksiin itsehallintoalueiden määrästä, aluejaosta ja rahoituksesta. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Kaikki maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, mutta kolme maakuntaa järjestää palvelunsa yhteistyössä naapurimaakunnan kanssa.

Lausuntopyyntöön vastanneista 69 prosenttia piti nykyistä maakuntajakoa oikeana perusteena aluejaolle. Tätä mieltä oltiin etenkin pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa. Vastaajista 19 prosenttia ei kannattanut nykyistä maakuntajakoa ja joka kymmenes ei ottanut asiaan kantaa.

Lausunnonantajia mietitytti erityisesti rakenne, jossa maakuntia on 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan 15 alueen kokonaisuuksina. Osa vastaajista kannatti pienten maakuntien yhteistyötä palvelujen toteuttamisessa niiden taloudellisen kantokyvyn rajallisuuden takia. Osa lausunnonantajista kuitenkin toivoi suurempia maakuntia, jotka vastaisivat kaikista palveluistaan.

Maakunnille toivottiin omaa päätösvaltaa ja aitoa itsehallintoa. Osa vastaajista korosti maakuntien erityispiirteiden huomioon ottamista. Saman mallin soveltaminen koko maahan koettiin hankalaksi, erityisesti Uudellamaalla ja Lapissa.

Kaikkiaan yhdeksän kuntaa esitti kuulumista eri maakuntaan kuin nykyisin. Nämä kunnat ovat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Kuhmoinen, Pieksämäki, Jämsä ja Savonlinna.  Myös useat muut kunnat saattaisivat haluta kuulua eri maakuntaan, jos oma maakunta ei saisi itsenäistä järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista. Järjestämisvastuun itsenäisyydellä voisi olla vaikutusta 58 kunnan kantaan. Erityisesti maakuntien reuna-alueilla oli huolta lähipalvelujen säilymisestä.

Maakuntien ja kuntien rahoitusta tarkasteltava kokonaisuutena

Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Hallituksen mukaan rahoituksen päävastuu olisi valtiolla. Lisäksi selvitetään maakuntien osittaista omaa verotusoikeutta.

Lausunnonantajien mielestä rahoitusvastuun siirtyminen on perusteltua, kunhan tuleva rahoitusmalli turvaa kuntien toimintakyvyn jatkossakin. Vastaajien mielestä on tärkeää vähentää kestävyysvajetta ja purkaa nykyinen monikanavainen rahoitus. Maakuntien verotusoikeutta enimmäkseen kannatettiin, mutta myös vastustettiin osassa lausuntoja. Omaisuuden, henkilöstön ja eläkevastuiden siirrossa maakunnille tulisi noudattaa yhtäläisiä ja oikeudenmukaisia perusteita.

Kunnat haluavat vastata itse elinvoimaisuudestaan

Hallituksen linjauksen mukaan uusille maakunnille siirtyisivät myös pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Suuri osa vastaajista toivoi, ettei uusille maakunnille siirrettäisi näiden tehtävien lisäksi muita tehtäviä uudistuksen aloitusvaiheessa. On tärkeää varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtämisessä onnistutaan. Kuntiin tulisi jättää kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka.

Annetut lausunnot ovat julkisia ja nähtävissä valtioneuvoston hankesivustolla.  Lausuntoja hyödynnetään sote- ja aluehallintouudistusta koskevan hallituksen esityksen valmistelussa. Hallituksen esitysluonnos lähetetään lausunnoille vielä kertaalleen ennen sen antamista eduskunnalle.

 

Back to Top