VM: Vuodenvaihteen muutoksia Valtiovarainministeriön hallinnonalalla

 

Muutoksia tulee muun muassa verotukseen ja kuntajakoon.

Verotus

Tuloverotusta koskevia muutoksia

Valtion verotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 1,2 prosentilla. Lisäksi asteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen alaraja alenee 90 000 eurosta 72 300 euroon. Tuloveroasteikko vuodelle 2016

Verotettava ansiotulo, euroa 

Vero alarajan kohdalla, euroa 

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,%

16 700—25 000

8,00

6,50

25 000—40 800

547,50

17,50

40 800—72 300

3 312,50

21,50

72 300—

10 085,00

31,75

Lisätietoja: Finanssisihteeri Filip Kjellberg p. 02955 30123, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 1 025 eurosta 1 260 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti nousee 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin ja poistumaprosentti nousee 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin.

Lisätietoja: Finanssisihteeri Filip Kjellberg p. 02955 30123, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 970 eurosta 3 020 euroon.

Lisätietoja: Finanssisihteeri Filip Kjellberg p. 02955 30123, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Pääomatulon ylempi verokanta

Pääomatulon ylempää verokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318,  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Asuntovelan korkovähennysoikeus

Asuntovelan korkovähennysoikeutta rajoitetaan asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä on 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318,  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäävä osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saa vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka on vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennetään edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnetä jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne ovat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318,  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys

Luonnollisilla henkilöillä ja kuolinpesillä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318,  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Perintö- ja lahjaverolaki

Perintö- ja lahjaverolaki muuttuu siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovutaan.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Henna Ritari, puh. 02955 30591, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloaikaa jatketaan vuosille 2016—2019. Henkilöt, jotka tulevat ulkomailta ja joilla on erityisasiantuntemusta, voivat Suomesta saadun palkkatulonsa verotuksessa tietyin edellytyksin valita tavallisen tuloverotuksen asemesta palkkatulon lähdeverotuksen enintään 48 kuukauden ajaksi. Palkkatulon lähdevero on 35 prosenttia palkan kokonaismäärästä.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Minna Ojala, puh. 02955 30291,  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yleisradioveron alarajan korotus

Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä nousee 51 eurosta 70 euroon.

Yleisradioveroa maksavien lukumäärä alenee noin 300 000 henkilöllä, joista noin 120 000 on eläkeläisiä.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, p. 02955 30239, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kiinteistöverolakiin muutoksia

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärä korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta.

Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä nousee 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä nousee 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistetaan muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin.

Lakia sovelletaan vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, p. 02955 30239, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Muutoksia arvonlisäverotuksessa

Tilikauden liikevaihdon perusteella laskettava arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee vuoden 2016 alusta 8 500 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon.

Samassa yhteydessä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettu laki muuttuu siten, että sitä sovelletaan vain liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.

Lakeja sovelletaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Marja Hokkanen, puh.0295 16001 (vaihde).

Emo-tytäryhtiödirektiivin muutoksen täytäntöönpano osinkoverotuksessa

Euroopan unionin ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutokseen perustuen yhteisön saama osinkotulo on jatkossa veronalaista tuloa siltä osin kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen osingon maksajalle. Direktiivin muutokseen perustuen yhteisön saama osinko voi olla jatkossa veronalainen myös silloin, kun osinko liittyy järjestelyyn, joka ei ole aito ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tupakkavero

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vero nousee keskimäärin 24 prosenttia. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Korotukset toteutetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään vuoden 2016 alusta, toinen heinäkuun 2016 alusta, kolmas vuoden 2017 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2017 alusta. Korotukset ovat senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Korotuksen seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 19,2 prosenttia (9,6 prosenttia vuonna 2016) ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 20,6 prosenttia (10,3 prosenttia vuonna 2016).

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jätevero

Jäteveron taso nousee 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Lisäksi keräyspaperin siistauslietteen verottomuus päättyy.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kalastusaluksessa käytetyn polttoaineen verottomuus

Ammattimaiseen kalastukseen käytettyjen alusten polttoaineiden verokohtelua koskeviin säännöksiin tehdään uuden kalastuslain edellyttämät muutokset. Kalastusaluksen polttoaineet ovat edelleen verottomia edellyttäen, että kalastusalus on rekisteröity kaupalliseksi kalastusalukseksi ja kaupallisen kalastuksen harjoittaja on rekisteröity kaupallisten kalastajien ryhmään I.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Energiaverotus

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidivero nousee. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nousee siten, että korotus merkitsee keskimäärin 14 prosentin suuruista korotusta kokonaisverotasoihin.

Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirtyy korkeammin verotetusta sähköluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Lisäksi kaivostoiminta palautuu energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. Kaivostoiminnan energiaveromuutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Autovero ja ajoneuvovero

Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennetaan neljässä vaiheessa vuosina 2016–2019. Veronalennus painottuu selvästi pienipäästöisiin autoihin, ja vero alenee auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen huomioon ottaen keskipäästöisen auton vero noin puolittuu vuoteen 2020 mennessä.

Autoverolakiin tehdään Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muutokset käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Verotuksessa sovelletaan vertailuveroa, jolla varmistetaan se, että tuontiautosta ei kanneta veroa enemmän kuin vastaavan Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä autoveroa. Jos käytettynä maahantuodusta ajoneuvosta on kannettu liikaa veroa ennen lain voimaantuloa, verotukseen voi hakea oikaisua. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuoden 2012 aikana verotettujen ajoneuvojen oikaisuaikaa kuitenkin jatketaan vuoden 2016 loppuun. Lisätietoja veronoikaisusta saa Tullista (www.tulli.fi.).

Ajoneuvoveron perusveroa korotetaan kaikilta henkilö- ja pakettiautoilta 36,50 euroa vuodessa. Korotusta sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2017 alkaen.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Peruspalvelujen valtionosuus

Peruspalvelujen valtionosuus on n. 8,987  mrd. euroa vuonna 2016. Valtionosuusprosentti on 25,47 %.

Lisätietoja: Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat kunta- ja  osaliitokset

Kuntien yhdistymisiä tulee vuoden 2016 alussa voimaan neljä:

  • Hämeenkosken kunta yhdistyy Hollolan kuntaan
  • Jalasjärven kunta yhdistyy Kurikan kaupunkiin
  • Köyliön kunta yhdistyy Säkylän kuntaan
  • Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät perustamalla uuden Lahden kaupungin.

Lisäksi tulee voimaan neljä kunnan osaliitosta:

  • Alavuden kaupungista siirtyy Ähtärin kaupunkiin 93 ha kokoinen alue, jolla asuu viisi henkilöä
  • Orimattilan kaupungista siirtyy Nastolan kuntaan 19 ha kokoinen alue, jolla ei ole asukkaita.
  • Kuopion kaupungista siirtyy Rautavaaran kuntaan 2,5 ha kokoinen alue, jolla asuu seitsemän henkilöä
  • Vihdin kunnasta siirtyy Espoon kaupunkiin 1 ha kokoinen alue, jolla asuu kaksi henkilöä

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, p. 02955 30027, ylitarkastaja Suvi Savolainen, p. 02955 30122

Aluehallintovirastojen ja Väestörekisterikeskuksen maksut muuttuvat

Aluehallintovirastoille säädetään uusi maksuasetus vuodeksi 2016. Maksut nousevat pääsääntöisesti 2–8 prosenttia kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Väestörekisterikeskuksen julkisoikeudellisten suoritteiden maksuja osin hieman lasketaan ja osin hieman nostetaan vuonna 2016.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Sami Kouki, puh. 02955 30129

Uudenmaan maistraatit yhdistyvät 1.1.2016 alkaen

Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraatit yhdistyvät Uudenmaan maistraatiksi ensi vuoden alussa. Maistraattien toimipisteverkosto säilyy yhdistymisessä ennallaan. Asiakkaat voivat yhdistymisen jälkeen asioida missä tahansa Uudenmaan maistraatin seitsemästä toimipisteestä: Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Lohja, Porvoo, Raasepori ja Vantaa.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Jaana Salmi, puh. 02955 30003

 

Back to Top