STM: Selvitys työn henkisestä ja ruumiillisesta rasittavuudesta

 

Koulutustason yhteys koettuun työn henkiseen kuormittavuuteen on naisilla huomattavasti selvempi ja vahvempi kuin miehillä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla on 2,5-kertaisesti suurempi riski kokea työnsä henkisesti raskaaksi verrattuna perusasteen tutkinnon suorittaneisiin naisiin. Miehillä työn henkisen kuormittavuuden kokeminen on koulutustasosta riippumatta suurin piirtein sama.Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työn henkisen kuormittavuuden riski on suurin erityisasiantuntijoilla. Henkistä kuormitusta aiheuttavat eniten kiire, liian vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa taukoihin ja työaikoihin sekä väkivallan uhka.

Työn ruumiillisen kuormittavuuden kokemus selittyy pääasiassa ammatilla. Myös koulutustasolla on jonkin verran merkitystä: korkea-asteen koulutus vähentää riskiä kokea työnsä raskaaksi. Ruumiillisesti kuormittavimmiksi koetaan rakennusalan sekä maa- ja metsätalouden ammatit.

Nämä tiedot ilmenevät tuoreesta selvityksestä, jonka Tilastokeskus on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen vuosina 1977–2013 tekemiin työolotutkimuksiin.

Selvityksen tarkoituksena on luoda seurantamittarit sille, miten työn henkinen ja ruumiillinen kuormittavuus kehittyy, sekä kartoittaa, mitkä työhön liittyvät tekijät eniten vaikuttavat kuormituksen kokemiseen.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro, p. 0295 163 467, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Back to Top