Eläkeuudistuksen yksityiskohdista sovittu - uudistus etenee aikataulussa

Eläkeuudistuksen kolmikantavalmistelu on saatu päätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti lakimuutosten valmistelun heti, kun työmarkkinajärjestöt olivat sopineet työeläkeuudistuksesta viime syyskuussa. Eläkesopimuksen ulkopuolelle jäi paljon yksityiskohtia, jotka on nyt STM:n johdolla ratkaistu.

Työuraeläke 63-vuotiaalle 38 vuoden raskaan työuran jälkeen Työuraeläke on yksi jatkovalmistelussa tarkentunut osa eläkeuudistusta. Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä työuraeläkkeestä, joka antaisi 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraan laskettaisiin myös enintään kolme vuotta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata. Jatkovalmistelussa on sovittu tarkemmin työuraeläkkeen myöntämisedellytyksistä. Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttäisi, että pitkä ja raskas työura on heikentänyt pysyvästi hakijan edellytyksiä jatkaa työssä, mutta täyden työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty. Työsuhteen pitäisi olla joko edelleen voimassa eläkettä haettaessa tai työn päättymisestä saisi olla kulunut enintään vuosi. Työn raskautta arvioitaessa otettaisiin huomioon sekä työn fyysinen että psykososiaalinen kuormitus. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn ominaisuudet lueteltaisiin laissa.Fyysisiä kuormitustekijöitäolisivat suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet, hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen, kuormittavat ja hankalat työasennot sekä voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet taikka työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä olisivat työskentely erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai työskentely jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.Lisäksi esimerkiksi toistuva yötyö, toistuvat pitkät työvuorot sekä kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö voisivat lisätä työn rasittavuutta.Eläkelaitos tekisi työuraeläkkeen hakijan työstä aina kokonaisarvion työterveyshuollon lausunnon, työnantajan lausunnon ja muiden vastaavien selvitysten perusteella. Työuraeläkkeenä maksettaisiin työuran aikana karttunut eläke. Eläkkeen taso olisi hieman matalampi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Eläkeuudistus nostaa eläkeikää vähitellen Eläkeuudistuksen myötä alin vanhuuseläkeikä nousisi nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeikä nousisi asteittain 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehtäisiin vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.

Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 % palkasta, ja nykyisistä ikään sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Poikkeuksena olisivat kuitenkin 53-62-vuotiaat, joille eläkettä karttuisi 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun saakka. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.

Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautettaisiin ja korvattaisiin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä.

Vaikka työmarkkinajärjestöjen eläkesopimus koski vain yksityisiä aloja, STM käynnisti samalla vastaavan uudistuksen valmistelun julkisella sektorilla. Julkisen sektorin uudistuksen valmistelu on vielä hieman kesken, mutta se on tarkoitus saada päätökseen toukokuun aikana. Lähtökohtaisesti muutokset noudattelevat yksityisten alojen eläkeuudistusta.

Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Miksi työeläkeuudistus on välttämätön? Suomessa väestö ikääntyy nopeasti, ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi joukko työssäkäyviä suomalaisia rahoittaa kasvavan ikäihmisten joukon eläkkeet ja palvelut. Eläkeuudistuksen tavoitteena on, että ihmisten elinajan pidentyessä osa lisävuosista käytetään työntekoon. Ilman rakenteellisia muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan rajusti tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Uudistuksella varmistetaan työeläkkeiden rahoitus, riittävät eläkkeet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

 

Lisätietoja johtaja Heli Backman, p. 0295 163179, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Back to Top